Mitä kuuluu Itämeri?

Leuto talvi ja lämmin kevät vaikuttavat sinilevän kasvuun ja talvella Itämereen tullut iso suolapulssi Atlantin puolelta vaikuttaa sekin meren tilaan. Suolapulssin mukana tullut happipitoinen vesimassa on parantanut läntisen Itämeren happitilannetta ja ”tekohengittänyt” hapetonta pohjaa aina Gotlannin syvänteelle asti. Valitettavasti happipitoinen vesimassa on pysähtynyt keskiselle Itämämerelle ja uusi happikin on jo pitkälti käytetty.

Happipitoinen vesimassa on työntänyt edeltään vähähappista vettä kohti pohjoista. Oletus onkin, että sinilevät kukkivat Saaristomerellä ja Etelä-Suomen rannikolla tänä vuonna vähähappisen ja ravinteikkaan vesimassan takia erityisen laajasti, jos vain lämpötilat osuvat kohdalleen.

Yhteenkietoutuneet ongelmat

Ainutlaatuisen kaunis Itämeremme on ollut kriittisessä tilassa pitkään. Meren vakavin ongelma on rehevöityminen, jonka oire myrkylliset sinilevätkin ovat. Rehevöitymisen syy on ravinteissa, joita mereen vuotaa liika. Ruoantuotannossa elintärkeitä ravinteita hukataan koko ruokaketjussa: niin maanviljelyssä, elintarviketeollisuudessa, kotitalouksissa kuin jätevedenpuhdistuksessakin.

Meren vakavin ongelma on rehevöityminen, jonka oire myrkylliset sinilevätkin ovat.

Ympäristöongelmat linkittyvät usein toisiinsa. Ilmastonmuutos voimistaa ongelmaa, sillä lisääntynyt sadanta voimistaa ravainteiden huuhtoutumista maataloudesta ja hiilidioksidin lisääntyminen ilmassa happamoittaa merta ja uhkaa sen monimuotoisuutta. Ongelmien lisäksi ratkaisutkin vaikuttavat usein toisiinsa. Rehevöitymiseen pyritään vaikuttamaan tehokkaalla ravinteiden talteenotolla ja kierrätyksellä sekä pelloilla maankasvukunnon parantamisella. Samoilla keinoilla voidaan sitoa hiilidioksidia maahan ja torjua siten ilmastonmuutosta ja eroosiota.

Kaunis, haavoittuvainen meri

Rehevöitymisen lisäsi Itämeri kärsii luonnon monimuotoisuuden häviämisestä sekä vaarallisten aineiden ja merenkulun riskeistä.

Jotta keskisyvyydeltään syvempään Välimereen  kohdistuisi samanlainen paine, sen valuma-alueella pitäisi asua kaksi kertaa maapallon väestön verran ihmisiä!

Itämeri on ekologisesti hyvin herkkä meri. Tämä johtuu muun muassa sen matalasta keskisyvyydestä, alhaisesta suolapitoisuudesta, veden vähäisestä vaihtuvuudesta sekä rasituksesta, jonka Itämeren valuma-alueella asuvat  90 miljoonan ihmistä toimillaan aiheuttavat. Vertailun vuoksi, jotta keskisyvyydeltään paljon syvempään Välimereen  kohdistuisi samanlainen paine, sen valuma-alueella pitäisi asua kaksi kertaa maapallon väestön verran ihmisiä!