Juha Äkräs: Älypuhelimen jatkuva vilkuilu on tietotyöläisen roskaruokaa
Tuottavuus, innovaatiot, suoriutuminen – päivän kuumia puheenaiheita. Pitkän uran Nokian henkilöstöjohtajana tehnyt Juha Äkräs on siirtynyt hyvinvointi- ja suorituskykybisnekseen ja johtaa nyt puhetta Aki Hintsan oppeihin perustuvan H2H Performancen hallituksessa. Äkräs tiivistää, miten tietotyöläisen elämänlaatu ja suoriutuminen paranevat.
1. Määritä, mikä sinulle on menestystä
Olemme oppineet ajattelemaan, että kova työ kannattaa. On suoriuduttava hyvin, jotta voimme olla tyytyväisiä ja viime kädessä saavutamme onnellisen elämän.
Äkräksen mukaan on tieteellisestikin todistettu, että tämä ajattelu on nurinkurista ja pitää kääntää toisinpäin.
”Itse asiassa on niin, että jos ihmisellä on hyvä elämä ja hän on siihen tyytyväinen, hän myös suoriutuu paremmin”, Äkräs sanoo.
”Jokaisen pitää itse määritellä, mitä menestys minulle on: mitkä asiat ja elämän osa-alueet ovat niitä, joilla haluan menestyä? Näin syntyy todellista menestystä: loistamme asioissa, jotka ovat meille itsellemme tärkeitä.”
Työpaikalla työntekijän tyytyväisyys ja onnellisuus tarkoittaa parempaa motivaatiota. Äkräs siteeraa tunnettuja motivaatiotutkimuksia, joiden mukaan motivoitunut ja sitoutunut työntekijä on 1,4 kertaa tuottavampi kuin keskivertotyöntekijä.1
Yksilön elämänlaatuun ja tyytyväisyyteen panostaminen tarkoittaa siis hyvää sekä yksilölle itselleen että hänen työnantajalleen.
2. Ajattele elämää portfoliona – työ on jatkuvaa oppimista
Länsimaissa ollaan tilanteessa, jossa elinajanodote kasvaa koko ajan. Järjestelmän kestävyyden kannalta se tarkoittaa, että joudumme työskentelemään aiempaa pidempään.
”Nykymaailmassa työtä ja elämää tulisi ajatella ikään kuin portfoliona. En ajattelisi enää niinkään uran vaihtamista toiseen ja kolmanteen, vaan ennemminkin omien kykyjen jatkuvaa kehittämistä ja uusien taitojen omaksumista”, Äkräs painottaa.
”Oppiminen on tekemistä. Oppiakseen ihminen ei vain lue uutta tietoa kirjoista tai netistä, vaan on mukana erilaisissa projekteissa ja oppii tekemällä. Oman työpaikan sisälläkin kannattaa etsiä mahdollisuuksia hypätä roolista tai yksiköstä toiseen, ja laajentaa näin omaa osaamistaan.”
3. Jaa aikasi uudelleen
Huippu-urheilussa harjoiteltiin ennen suurin osa ajasta keskitason sykkeellä ja kuormituksella. Nykyisin, erityisesti kestävyysurheilussa, harjoittelu on muuttunut. Urheilijat treenaavat nyt pääasiassa, jopa 75 % ajasta, todella pienen sykkeen ja matalan intensiteetin tasolla. Tavalliselle ihmiselle tällainen harjoittelu vastaisi kävelyä. Todella korkealla sykkeellä treenataan myös enemmän kuin ennen, ja keskitasolle jää kaikkein vähiten harjoitteluaikaa. 2
”Meille nykyajan työntekijöille kestävyysurheilu on hyvä vertailukohta, sillä tietotyö on kestävyysurheilua aivoilla”, Äkräs sanoo.
Työn tai tehtävän kuormittavuuden tasoa voi arvioida esimerkiksi kolmen kysymyksen kautta: paljonko aikaa työn suorittaminen vaatii, kuinka usein työhön tulee häiriöitä ja kuinka monimutkaista prosessointia työ vaatii? Jos työhön liittyy vielä emotionaalista kuormitusta, rasittavuus lisääntyy.
”Tämän päivän tietotyöläisen ajankäyttöä voi verrata vanhalla tavalla treenaavaan huippu-urheilijaan. Suurin osa meistä työskentelee suurimman osan päivästä keskitason kuormittavien tehtävien parissa.”
Jos ihminen toimii pääosan päivästä keskitasolla, hän ei enää pysty siirtymään korkean kuormittavuuden tasolle, jossa tehdään kaikkein tärkeintä ajatustyötä ja ratkotaan vaikeimpia ongelmia.
”Tämän vuoksi parhaat tietotyöntekijät toimivat kuten huippu-urheilijat eli muokkaavat työskentelyään siten, että aikaa tulee enemmän kovan intensiteetin ajattelutyölle ja vastapainoksi rennommalle työlle sekä levolle. Oppiminen ja asioiden sisäistäminen tapahtuu kuitenkin aina levätessä”, Äkräs muistuttaa.
Työpäivä kannattaa jaksottaa siten, että varaa esimerkiksi pari tuntia todella tehokasta työskentelyaikaa, mutta myös pari tuntia palauttavaa aikaa. Palautuminen voi tapahtua esimerkiksi kävelyllä tai juttelemalla työkaverien kanssa. Hallinnolliselle työlle, kuten sähköposteille, pitää varata päivässä selkeä oma aikansa, jotta ei päädy päivän aikana tekemään ainoastaan reaktiivista työtä.
4. Pysy erossa tietotyöläisen roskaruoasta
Äkräksen mukaan tietotyöläisten nykyisissä työskentelytavoissa on monia haasteita. Työmuistimme kapasiteetti on jatkuvasti vaarassa ylittyä, kun ympäristön visuaaliset ärsykkeet kilpailevat työhön liittyvän ajatusprosessin kanssa työmuistin käytöstä.
”Mitä haastavampi työtehtävä on käsillä, sitä enemmän ylimääräiset ärsykkeet häiritsevät. Tällöin ärsykkeen vastaanottava sensorinen muisti ei osaa tulkita, liittyykö impulssi työtehtävään, ja päästää sen läpi työmuistiin. Jos taas teemme helppoja tehtäviä, kuten vaikka käymme läpi sähköposteja, sensorinen muisti pystyy itse torjumaan ylimääräiset ärsykkeet”, Äkräs kertoo.
”Nykymaailmassa impulsseja riittää: kaikki laitteet, kännykät ja tabletit, tarjoavat niitä, mutta samoin tekee myös avokonttori, jossa tapahtuu koko ajan jotakin. Tunteetkin kuluttavat samoja kognitiivisia resursseja, joten esimerkiksi ristiriidat kotona tai työpaikalla vievät muistissa tilaa ajattelulta.”
Mitä haastavampi tehtävä on, sitä vaikeampi meidän on vastustaa erilaisia houkutuksia. Meitä houkuttelevat ihan tavalliset asiat, kuten syöminen ja nukkuminen. Äkräs korostaa, että tietotyöläisen houkutuksista pahin on kuitenkin sosiaalisen median, sähköpostin ja netin selailu.
”Netissä surffailu on tietotyöläisen todellista kognitiivista roskaruokaa. Ja sitä me kulutamme jatkuvasti. Kuvittelemme pitävämme tauon intensiivisen työn välissä, mutta netissä surffailun ja sähköpostin vilkuilun ongelma on, että se ei palauta aivoja.”
Työn häiriöt ja työtehtävien vaihtaminen yhdestä toiseen aiheuttavat meille merkittäviä kustannuksia: tutkimusten mukaan aikaa menee hukkaan keskimäärin 23 minuuttia päivässä ja tuottavuus laskee jopa 40 %.3
Hyvinvoiva yhteisö mahdollistaa yksilön hyvinvoinnin ja suoriutumisen
Äkräksen mukaan hyvän suoriutumisen lähtökohta niin työssä kuin elämässä on se, että ihminen on fyysisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti hyvässä kunnossa. Työelämän kannalta yhtä tärkeää on, että taustalla on yhteisö tai yritys, joka myös voi hyvin, jossa on hyvää johtamista ja hyvä kulttuuri. Kokonaisuutta kannattaa siis pohtia, olit sitten työnantaja, johtaja, esimies tai työntekijä.
H2H Performance Oy tarjoaa ratkaisuja hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kehittämiseen. Yritys syntyi vuonna 2015 ohjelmistoyhtiö HeiaHeian ja valmennusyhtiö Hintsa Performance Oy:n fuusiossa. Yhtiön asiakkaita ovat huippu-urheilijat, yritysjohto sekä henkilöstö yli 500 yrityksessä useissa eri maissa. Yhtiön pääkonttori on Helsingissä, minkä lisäksi sillä on toimistot Genevessä, Lontoossa ja Tukholmassa.