Johtaja, viritä itsesi huippukuntoon FI-kuljettajien opeilla

F1-kuljettajan työ ja elämä on haastavaa monessa mielessä. Harva lajin ulkopuolella lopulta tietää, mitä kaikkea kuljettajien arkeen kuuluu. Kun kuljettajat itse pääsevät kertomaan, he mainitsevat esimerkiksi tällaisia asioita:

•    Enemmän matkustamista kuin kotona vietettyjä päiviä
•    Matkustamisesta ja epäsäännöllisestä elämästä johtuvia uni- ja ruuansulatusongelmia
•    Pitkiä työpäiviä, jotka sisältävät erilaisia tapahtumia aamusta iltaan
•    Selkä- ja hartiakipuja johtuen huonosta työasennosta
•    Kova työpaine ja siitä johtuva jatkuva tarve suoriutua huipputasolla
•    Kehitystyötä ja ongelmien ratkaisua tiimityönä
•    Tarve pysyä hyvässä fyysisessä kunnossa, jotta pystyy suoriutumaan työssä

Kuulostaako tutulta? Monet meistä kohtaavat samanlaisia haasteita, vaikkakin täysin erilaisten töiden parissa. Erityisesti monen yritysjohtajan arki on yllättävänkin lähellä F1-varikon arkea.

F1-maailmassa valmentajien tehtävänä on huolehtia, että kuljettajat ovat jokaisessa kilpailussa sekä fyysisesti että henkisesti optimaalisella tasolla. Urheilussa suorituskyky on helposti mitattavissa jo pelkästään sillä, miten urheilija kilpailussa sijoittuu. Yritysmaailmassa suoritusten mittaaminen ei ole yhtä suoraviivaista, minkä vuoksi siihen ei välttämättä suhtauduta samalla vakavuudella. Hintsa Performancen asiantuntijat Matti Kontsas ja Antti Kontsas listaavat seuraavat vinkit:

Valmistautumisella on väliä

Yritysjohtaja voi osallistua tärkeään palaveriin oltuaan hereillä yhtä mittaan 19 tuntia esimerkiksi matkustamisen vuoksi. Yksikään formulatalli ei hyväksyisi kuljettajaansa osakilpailuun edes hieman liian vähäisillä yöunilla. Syy on selvä. Tutkimukset osoittavat, että 19 tunnin hereillä olon jälkeen suorituskyky yksinkertaisessa reaktiotestissä vastaa 0,5 promillen humalatilassa olevan henkilön suorituskykyä¹. Arvioimme usein oman vireystilamme huomattavasti paremmaksi kuin se todellisuudessa on, ja suhtaudumme ylimielisesti levon tärkeyteen.

Treenaus on tärkeää – mutta miten paljon ja milloin?

Hyvä fyysinen kunto on ehdoton edellytys sille, että pystyy ajamaan uuvuttavan F1-kilpailun ja säilyttää optimaalisen keskittymiskyvyn loppuun saakka. Yksi tärkeimpiä seikkoja harjoittelussa on sen jaksottaminen. On tiedettävä, milloin on aika harjoitella kovaa ja milloin on viisaampi levätä ja keskittyä palautumiseen.

Myös yritysmaailmassa näkee usein ihmisiä, jotka tekevät pitkiä työpäiviä ja tämän lisäksi harrastavat liikuntaa lähes ammattiurheilijan tavoin. Liikunta on tärkeää jokaiselle, mutta on osattava suhteuttaa harjoittelun teho muuhun rasitukseen ja esimerkiksi matkustamiseen. Liian kova harjoittelu väärässä hetkessä johtaa helposti sairasteluihin tai urheiluvammoihin. Myös palautumiselle on annettava aikaa.

Huipulla säilyminen vaatii hyvää elämänhallintaa

Tasapainon säilyttäminen on tärkeää henkisen hyvinvoinnin kannalta. Niin yritysmaailmassa kuin urheilussakin suuri osa menestyksestä on lopulta kiinni siitä, miten hallitsemme omat ajatuksemme ja energiamme. Elämä saattaa olla joskus hyvin yksinäistä, ja paineita ja odotuksia asetetaan monilta eri tahoilta. Tällöin kokee helposti menettävänsä kontrollin omaan elämäänsä.

Huippu-urheilussa menestymiseen tarvitaan lahjoja ja kovaa työtä. Pitkäjänteisessä hyvän suorituskyvyn ylläpitämisessä on kuitenkin kyse isommista asioista: omasta identiteetistä, elämän tavoitteista ja ajan hallinnasta. Näihin myös Aki Hintsan filosofia kulminoituu.

Hyvä esimerkki elämänhallinnasta on F1-kuljettaja Adrian Sutil. Hän menetti tallipaikkansa vuonna 2011 tapahtuneen välikohtauksen vuoksi, ja oli epävarmaa, pystyykö hän enää palaamaan takaisin formuloihin. Sutil hakeutui Hintsan vastaanotolle, mistä alkoi prosessi, joka auttoi Sutilia selvittämään, kuka hän todella on.

Hintsa kysyy asiakkailtaan aina kolme peruskysymystä. Tiedätkö, kuka olet? Tiedätkö, mitä haluat? Hallitsetko omaa elämääsi? Näiden kysymysten avulla ihminen voi alkaa hahmottaa omaa ydintään ja oppia tuntemaan perinpohjaisesti itsensä, tavoitteensa ja motiivinsa.

Adrianin identiteetti oli perustunut täysin F1-kuljettajan rooliin. Omaan elämänhallintaan liittyvän pohdinnan kautta Adrian löysi seuraavan vuoden aikana itsensä uudelleen ja teki paluun formuloihin vuonna 2013 kypsempänä ja tasapainoisempana urheilijana. Kun F1 ei enää ollut urheilijan koko maailma, hän pystyi hallitsemaan itsensä niin radalla kuin sen ulkopuolellakin.

Vauhtisokeus iskee helposti

Menestys on nähtävä pitkäjänteisesti, eikä vain hetken huippusuorituksena. Vauhdissa sokaistuu helposti, emmekä aina näe miten poltamme itseämme loppuun. On tärkeä tiedostaa ja oppia kuuntelemaan oman kehonsa varoitusmerkkejä, ja reagoida niihin ajoissa. Varoitusmerkki tulee usein myös läheisiltä. Ystävät ja perheenjäsenet näkevät monesti jo ennen meitä, mihin suuntaan olemme menossa. On tärkeää ottaa vastaan palautetta ja pohtia, viekö oma elämäntyylimme pitkällä aikavälillä oikeaan suuntaan.

Hyväksymme liian helposti jonkun oireen normaalina tilana. Oireen syyn etsimisen sijaan haemme nopeita ja helppoja ratkaisuja, joilla ostamme lisää aikaa ilman, että meidän pitää vaihtaa elämäntyyliämme. Särkylääkkeellä voi sammuttaa päässä jyskyttävän varoituskellon hetkeksi, mutta jatkuvasti sivuutettuna harmittomilta tuntuvat oireet voivat kasaantua suuremmiksi ongelmiksi. Lievästä tai vakavasti työuupumuksesta kärsii Suomessa joka neljäs, ja joka päivä työkyvyttömyyseläkkeelle jää 7–8 nuorta aikuista.²

Tunne siitä, että oma ajankäyttö ja elämän eri osa-alueet ovat hallinnassa, helpottaa fokuksen säilyttämisessä ja kiireisessä arjessa jaksamisessa. Suunnittelu, priorisointi ja delegointi ovat tärkeässä roolissa, kun puhutaan elämän- ja ajanhallinnasta. Välillä on myös osattava sanoa ”ei”.

Hintsa kehottaa tarkastelemaan omaa ajankäyttöä ja erityisesti energian käyttöä suhteessa itselle tärkeisiin asioihin. Yleensä työ kuluttaa ihmisen aikaa ja energiaa eniten, vaikka perhe olisi arvokkaimpien asioiden listalla ykkönen. Tunnista siis itsellesi tärkeimmät ihmiset, ja varmista, että teillä on riittävästi yhteistä aikaa ja olet läsnä heidän arjessaan. Huolehdi, että työ ei vain vie sinulta energiaa, vaan myös antaa sitä. Monet huomaavat olevansa tehokkaampia ja tuotteliaampia, kun he vähentävät työtunteja. Järjestä lisäksi aikaa ihan vain itsellesi, aikaa olla hiljaa ja ajatella.  

Arjen selviytymistaistelua vai määrätietoisia valintoja?

Vaikka ympäristömme ja työmme olisivat miten haastavia, on meillä aina mahdollisuus tehdä valintoja, jotka edistävät omaa hyvinvointiamme ja suorituskykyämme. Tämä vaatii määrätietoista elämänhallintaa ja oman kalenterin arviointia. Muutokset eivät tapahdu itsestään ja jos annamme elämän ohjaimet pois käsistämme, ajaudumme helposti tilanteeseen, jossa jokainen päivä on selviytymistaistelu.

Samalla tavalla kuin urheilija valmistautuu huolellisesti jokaiseen kilpailuun ja tekee harjoittelun määrätietoisesti, meidän jokaisen pitäisi tehdä omalta osalta parhaamme, jotta olemme valmiina päivän haasteisiin. Vaikka taustalla olisi paras tukitiimi, viime kädessä jokainen on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan.