Elätkö uusperheessä? Lue vinkit uusperheen perintösuunnitteluun

Varat siirtyvät tahtosi mukaan, kun olet aloittanut perintösuunnittelun hyvissä ajoin. Lakimies kertoo, mitä kannattaa huomioida omia suunnitelmia tehdessä.

Perhemuodot muuttuvat, laki laahaa perässä

Perinnönjako voi olla monimutkaista ja vielä monimutkaisempaa se voi olla uusperheissä, joissa perinnön jakajia on useita.

”Pariskunnalla voi olla sekä yhteisiä lapsia että monta vuotta samassa taloudessa eläneitä lapsia entisistä liitoista. Joskus entiset puolisotkin on otettava huomioon”, muistuttaa Mandatum Lifen varainhoidon juristipalveluista vastaava lakimies Seppo Mikkola.

Noin viidesosa Suomessa solmituista avioliitoista on sellaisia, joissa sanotaan tahdon toistamiseen1. Perintöoikeudelliset säännökset on kuitenkin laadittu niin kutsutun perinteisen mallin mukaan, jossa lapset ovat yhteiset, eikä aviopari eroa. Asetelma ei vastaa nykypäivän todellisuutta, minkä vuoksi perintösuunnitteluun on myös varauduttava eri tavalla. 

Perinnönjako voi pahimmillaan aiheuttaa yllättäviä tilanteita ja suuria pettymyksiä, jos asioihin ei ole valmistauduttu etukäteen. Paras keino päästä toivottuun lopputulokseen ja välttää perinnön jakajien riidat on suunnitella perintöasiat hyvissä ajoin kuntoon.

Älä anna perinnön karata väärään osoitteeseen

Yleisimmin toinen avioliitto solmitaan siinä vaiheessa, kun molemmilla on jo lapsia ja omaisuuttakin.

”Avioehtosopimuksen tekemistä kannattaa harkita, jos haluaa varmistaa, että liiton päättyessä omaisuus menee omille lapsille eikä puolisolle tai hänen lapsilleen”, Mikkola suosittelee.

”Moni ei tule ajatelleeksi, että ilman huolellista perintösuunnittelua on jopa mahdollista, että oma perintö siirtyykin entiselle puolisolle yhteisen lapsen kautta tai uuden puolison entiselle puolisolle heidän lastensa kautta”, Mikkola varoittaa.

Tämän voi estää tekemällä avioehdon, testamentin tai sijoittamalla sijoitusvakuutuksen avulla.

Jos avioehtoa ei ole tehty, varakkaamman puolison omaisuus voi päätyä uuden puolison sukuun. Kuolemantapauksessa aviopuolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi lesken ja kuolleen perillisten kesken. Jos aiemmin kuollut puoliso on ollut puolisoaan varakkaampi, hän joutuu maksamaan leskelle tasinkoa.

”Avioehdolla voidaan välttää varakkaamman puolison tasingon luovutus lesken perillisille.”

Täysin poissulkeva avioehto tarkoittaa, että ensin kuolleen puolison lapset perivät vain oman vanhempansa omaisuuden ja leskelle jää hänen nimissään oleva omaisuus. Avioehto kannattaa siis tehdä jo ennen naimisiinmenoa, mutta yksimielisinä sen tekeminen onnistuu myös avioliiton aikana.

Sinun, minun ja meidän lapset – mutta kenen perintö?

”Vaikka uusperheen lapsia olisi arjessa kohdeltu tasaveroisina, eivät he lainmukaisessa perimysjärjestyksessä ole sitä. Puolisoiden tulisi määritellä, mikä on heidän mielestään oikeudenmukainen tapa jakaa perintö”, Mikkola sanoo.

Lain mukaan lapset perivät vain biologiset vanhempansa, mutta testamentin tai sijoitusvakuutuksen avulla perintö voidaan jakaa myös puolison lapsille. Testamenttia laadittaessa tai vakuutuksen edunsaajaa määrättäessä on tehtävä päätös siitä, kenen etua halutaan turvata.

”Esimerkiksi lesken taloudellista asemaa ja oikeutta kuolleen puolison omaisuuden käyttöön voidaan suojata hallintaoikeustestamentilla, joka voi olla joko määräaikainen tai elinikäinen”, Mikkola kertoo.

Valittaessa sopivaa tapaa perintösuunnitteluun on otettava huomioon myös verotukselliset asiat. Perillinen maksaa testamentilla saadusta perinnöstä normaalin perintöveron. Sijoitusvakuutuksella saadaan verotuksellisia huojennuksia lesken hyväksi.

”Sijoitusvakuutus on järkevä ja joustava väline perintösuunnitteluun ja hyvä keino varautua perintöveroihin, sillä vakuutuskorvaus maksetaan heti edunsaajille, eivätkä varat kuulu pesänselvitykseen”, Mikkola korostaa.

Vältä riidat sopimalla etukäteen

”Tärkeä osa perintösuunnittelua on myös varautua siihen riskiin, ettei itse enää ole kykenevä hoitamaan omia asioitaan”, Mikkola muistuttaa.

”Hyvä keino riitojen välttämiseen leskeksi jääneen puolison ja omien, entisestä liitosta syntyneiden lasten välillä on edunvalvontavaltuutus.”

Sillä turvataan kotona asuvan puolison elintason säilymistä ja vältetään riidat itselle rakkaimpien ihmisten välillä.

Jaa artikkeli