Yleissivistyksen uusi määritelmä

6.10.2015 Anna Väre Kuvat: Bryan Saragosa ja Outi Pyhäranta

”Tuohan kuuluu ihan yleissivistykseen” on fraasi, jolla moni briljeeraa tietämystään. Mutta onko sittenkin sivistyneempää ymmärtää oma tietämättömyytensä? Sen mitä ei muista, voi googlata kädenkäänteessä. Mitä yleissivistys merkitsee yhteiskunnassa, jossa tietoa on saatavissa helposti ja loputtomasti? Pysyykö sydämen sivistys mukana maailman muutoksessa? Kysyimme kolmelta oman alansa ja aikakautensa edustajalta, kuinka he yleissivistyksen käsittävät.

Jaakko Hintikka
Tärkeintä on kysyä oikeita kysymyksiä

"Yleissivistyksessä ei ole kyse siitä, mitä pitäisi lukea tai opiskella, vaan tiedoista ja taidoista, joita ihminen nyky-yhteiskunnassa tarvitsee. Yleissivistys on ennen kaikkea tiedon soveltamista ongelmatilanteissa. Koska tietoa on tarjolla loputtomasti, tärkeintä on esittää oikeita kysymyksiä. Sherlock Holmesin tapaan ongelmatilanteissa kannattaa kiinnittää huomiota kaikkeen siihen, mikä poikkeaa tavallisesta.

Kyky ajatella ei ole sidoksissa aikaan, kulttuuriin tai tiettyyn teoriaan. Jos esimerkiksi Aristoteles palaisi maailmaan nyt, uskon, ettei hänellä olisi minkäänlaisia vaikeuksia ymmärtää nykytiedettä henkisen viitekehyksensä avulla. Ihmisellä on synnynnäinen kyky tarkastella asioita eri näkökulmista, mutta usein tämä menetetään, kun kiinnostus keskittyy esimerkiksi työn suuntaamana yhdelle kapealle alueelle.

Toisten erilaisuuden ja ajattelun ymmärtämistä tulisi ehdottomasti viljellä osana sivistystä.

Realistinen kirjallisuus on mielestäni erinomainen avain historian ja nykyajan tuntemiseen. Se opettaa ymmärtämään erilaisia maailmoja ja ihmistyyppejä sekä havaitsemaan erilaisia näkökulmia. En koe itseäni ekspertiksi lukuisilla aloilla, mutta kiinnostun helposti eri asioista. Jos saan yhden langan päästä kiinni, johtaa se helposti uusiin oivalluksiin. Albert Einsteinilta kysyttiin kerran, kuinka hän on luonut eriskummalliset teoriansa. Hän vastasi tekevänsä jatkuvasti kysymyksiä, jotka lapsilta kielletään eli uteliaisuuteen ja mielikuvitukseen pohjaavia, joskus hölmöjäkin kysymyksiä, jotka kuitenkin varsin hyvin selvittävät maailmaa.

Asuin 30 vuotta Yhdysvalloissa, ja Suomeen palattuani olen ollut todella pettynyt näkemyksen puutteeseen suomalaisessa yliopistomaailmassa. Toisten erilaisuuden ja ajattelun ymmärtämistä tulisi ehdottomasti viljellä osana sivistystä. Monet suomalaiset nykytutkijat eivät esimerkiksi ole lainkaan ymmärtäneet venäläisten ajattelumaailmaa tai osanneet huomioida heidän suhtautumistaan reaalipolitiikkaan. Venäjän ja Ukrainan nykytilannetta voi tulkita ja ymmärtää parhaiten historiallisen viitekehyksen kautta."

Jaakko Hintikka (1929–2015) oli loogikko ja käytännöllisen filosofian professori, jota pidetään yhtenä maailman merkittävimmistä filosofeista ja Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista tutkijoista. Hän teki läpimurtonsa mahdollisten maailmojen semantiikan ja episteemisen logiikan keksijänä. Hintikka työskenteli pitkän uransa aikana muun muassa Helsingin, Stanfordin ja Bostonin Yliopistojen professorina. Hän kuoli vain muutamia viikkoja tämän haastattelun tekemisen jälkeen. Julkaisemme tekstin omaisten suostumuksella ja otamme osaa heidän suruunsa.

Reetta Meriläinen
Sivistynyt ymmärtää tietämättömyytensä

"Yleissivistys mittaa, kuinka ihminen pystyy sijoittamaan uuden asian tai tapahtuman kontekstiin ja luomaan sille ajallisen ja kulttuurillisen viitekehyksen. Esimerkiksi säveltäjistä puhuttaessa tämä edellyttää ymmärrystä musiikin aikakausista, tyyleistä ja muista aikalaisista. Tiedon lisäksi yleissivistykseen kuuluvat kriittinen ajattelu ja kyky punnita asioita puolesta ja vastaan. Jos kritiikin jättää pois, jää vain yleistietoutta.

Yleissivistyksen sisältö muistuttaa pitkälti lukion ainevalikoimaa, mutta yhtä lailla siihen kuuluvat viihde ja populaarikulttuuri. Yleissivistystä ei synny ilman laajaa ja elämänmittaista kiinnostusta elämän lukuisia osa-alueita kohtaan.

Määrittely vaihtelee sukupolvittain ja kulttuureittain, mutta yleissivistykseen kuuluu aina nöyryys valtavan tietomassan edessä. Kehitysmaissa kirjoista luettu sivistys jää usein vähäiseksi, mutta ihmisillä saattaa olla varsin hyvä käsitys esimerkiksi erilaisista yhteiskuntajärjestelmistä ja hallintomuodoista syy-seuraussuhteineen. Vieraassa kulttuurissa yleissivistys muuttuu elämänhallintavälineeksi, joka auttaa tulkitsemaan paikallista tapakoodistoa ja mukauttamaan omaa toimintaa siihen sopivaksi.

Hyvä yleissivistys on paras ase jälkiviisautta vastaan.

Maailman muuttuessa ihmisten tulisi olla entistä kiinnostuneempia toistensa kulttuureista, tavoista ja uskonnoista. Tällä hetkellä uskontojen maailmassa käydään turhan paljon matalaotsaista keskustelua, jonka tavoitteena on mätkiä vastapuolta vanhoista uskonteoksista poimituilla hirmulauseilla. Sivistynyt ihminen kykenee olemaan provosoitumatta hyökkäävistä mielipiteistä ja näkee niiden taustalle.

Hyvään yleissivistykseen kuuluu ymmärrys ja toisen mielipiteiden kunnioittaminen, jolloin keskustelua perustellaan muuten kuin ennakkoluuloilla. Maailma on täynnä muuttujia, jotka eivät ole näkyviä ajassamme ja joiden osalta on helppo sortua jälkiviisauteen. Nyt tekemiemme päätösten todellisia seurauksia on mahdollista arvioida vasta 50 tai sadan vuoden kuluttua."

Reetta Meriläinen toimii Naisten pankin ohjausryhmän puheenjohtajana. Meriläinen työskenteli Helsingin Sanomien päätoimittajana vuosina 1991–2011. Tänä vuonna hän julkaisee elämästään kirjan, joka kuvaa hänen matkaansa evakkoperheen tytöstä Suomen valtakunnanlehden päätoimittajaksi.

Ida Hakola
Minne katosivat hyvät tavat?

"Yleissivistys on terminä hieman vanhentunut, sillä se olettaa kaikkien hahmottavan tietoa samalla tavalla. Mielestäni yleissivistykseen kuuluu kiinnostus myös oman elinpiirin ulkopuolella oleviin asioihin, jotta tietää niistä sen verran, että voi soveltaa tietoa lukkiutumatta valmiisiin dogmeihin.

Aikakauttamme leimaa se, että ihmiset osaavat hakea tietoa mutta eivät kyseenalaistaa sitä. Koska suomalainen kouluopetus on aina perustunut tiedon kuunteluun ja toistamiseen, sivistyneen keskustelu- ja väittelykulttuurin puuttuminen näkyy erityisesti verkkokeskusteluissa, joissa oikea tieto sekoittuu tulkintoihin ja mielipiteisiin. Ihmisten tulisi ottaa suurempi vastuu esittämänsä tiedon todenperäisyydestä ja suhtautua lukemaansa kriittisemmin myös itse.

Median ja viestinnän muutoksen sijaan nykytilanteessa on kyse laajemmasta yhteiskunnallisesta muutoksesta. Suomessa on perinteisesti vallinnut vahva konsensus, mutta nyt monet kokevat, että julkisen vallan toimien sijaan heidän kannattaa itse edistää asioita aiempaa voimakkaammin. Kansalaisaktiivisuus edellyttää kuitenkin vastuun ottamista omista sanoista ja teoista.

Yleissivistys 2.0. tarkoittaa sosiaalista älykkyyttä.

Kansainväliseen liiketoimintaan siirtyminen tarkoittaa, ettemme istu enää suomipöydän ympärillä, vaan meidän on omaksuttava globaali yleissivistys ja tapa tuoda itseämme esille.

Yleissivistykseen liittyy vahvasti kunnioittaminen. Yleissivistys 2.0 voisi tarkoittaa sosiaalista älykkyyttä: kykyä mukautua erilaisiin tilanteisiin ja toimia niiden koodin mukaan loukkaamatta erilaista kulttuuria, uskontoa tai asennemaailmaa edustavia ihmisiä.

Sivistynyt ihminen pyrkii edistämään keskustelua kiivastumatta, ilman että menettää kasvonsa tai pyrkii nolaamaan keskustelukumppaninsa. Ikävä kyllä tällaista huomaavaisuuden etikettiä noudatetaan enää korkeintaan yritysmaailmassa, eikä tietysti aina sielläkään.

Toivon, että meneillään olevasta rankasta siirtymävaiheesta seuraa myöhemmin paljon hyvää. 2000-luvulla syntyneille verkkoympäristö ei enää ole irrallinen todellisuus, vaan luonnollinen osa elämää. He tuskin tulevat tekemään samanlaisia ylilyöntejä kun vanhempansa.”

Ida Hakola on digitaaliseen sisältömarkkinointiin ja sisältöstrategioihin erikoistuneen Vapa Media Oy:n toimitusjohtaja. Hakola valittiin 2014 vuoden nuoreksi yrittäjäksi yhdessä yhtiökumppaninsa Ilona Hiilan kanssa. Ennen Vapa Median perustamista Hakola työskenteli vuosia toimittajana ja PR-tehtävissä.

 

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä käsittelemme muun muassa sijoittamista, työelämän aiheita sekä omaa arkea ja riskeihin varautumista.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä