Yksi kolmesta

4.10.2013 Iina Thieulon Kuvat: Wonder

Vakava sairaus tulee aina yllätyksenä. Mainostoimistoyrittäjä Krista Jännärin elämä pysähtyi viime marraskuussa rintasyöpädiagnoosiin.

Joka kolmas suomalainen sairastuu elinaikanaan syöpään. Syöpädiagnooseja annetaan Suomessa vuosittain 29 000, joka päivä lähes 80 potilaalle. Puolet heistä paranee.

Hyvä uutinen on, että omilla elintavoilla pystyy ehkäisemään useita syöpäsairauksia. Jopa kolmannes syövistä on vältettävissä terveellisillä elintavoilla.

"Huono uutinen on, että vaikka pyrkisit kaikin tavoin ehkäisemään syövän riskitekijöitä, saatat silti sairastua. On esimerkiksi keuhkosyöpäpotilaita, jotka eivät ole koskaan polttaneet", toteaa Docrates Syöpäsairaalan sädehoidon ylilääkäri Leila Vaalavirta.

Kuka tahansa voi siis saada diagnoosin, ihan tavallisena päivänä, keskellä arjen kiireitä. Niin kävi viime marraskuussa 56-vuotiaalle mainostoimistoyrittäjä Krista Jännärille, jolta löydettiin rinnasta parisenttinen kyhmy joukkoseulonnan yhteydessä.

"Radiologi lähetti näytteen vielä patologille, mutta jo kuvien perusteella hän epäili syöpää ja neuvoi valmistautumaan henkisesti leikkaukseen", Jännäri muistelee.

Alkushokissa pahinta oli epätietoisuus. Mitä nyt tapahtuu?

Perheenjäsenen syövästä toipuminen voi olla koko perheelle pitkä prosessi.

Syöpäpotilaan hyvä hoito lähtee nopeasta ja perusteellisesta diagnoosista, jotta oikea, tunnetusti tehokkain hoito voidaan aloittaa mahdollisimman pian. Vaalavirran mukaan nopeus on valttia paitsi henkisesti myös hoitoennusteen vuoksi, sillä paikallisesti levinneen syövän uusiutumisriski kasvaa. Yleisimpiä hoitomuotoja ovat leikkaus, solusalpaajahoito, sädehoito tai niiden yhdistelmä.

Jännärin pahimmat pelot jäivät leikkauspöydälle.

"Imusolmukkeet olivat puhtaat, joten selvisin ilman solusalpaajahoitoa. Päälle tuli kuitenkin kuuden viikon ja 28 hoitokerran rankka sädehoitojakso", Jännäri kertoo.

Kaikilla hoidoilla on sivuvaikutuksensa. Sädehoito voi aiheuttaa potilaalle väsymystä, ihon punoitusta ja esimerkiksi lantion seudulle annettuna suolisto-oireita. Solusalpaajahoidolle tyypillisiä sivuoireita ovat muun muassa pahoinvointi, infektioriskin lisääntyminen ja hiustenlähtö. Hoitoihin reagointi on yksilöllistä, mutta Vaalavirran mukaan sivuoireita voidaan ehkäistä nykyään melko hyvin lääkityksellä.

Jännäri tarvitsi vielä leikkauksen jälkeen lymfaterapiaa leikkauksessa vaurioituneeseen olkaniveleen. 18 hoitokerralla käsien liikeradat saatiin palautettua lähes ennalleen.

Rohkaisevatkaan ennusteet eivät auta, kun diagnoosi osuu omalle kohdalle.

Syöpäpotilaat reagoivat sairauteen omalla tavallaan, diagnoosista lähtien. Yksi lamaantuu, toinen hoitaa konemaisesti asian pois päiväjärjestyksestä. Osa käy syöpään liittyvät pelot läpi vasta hoitojen jälkeen.

Jännäriä sädehoitojakso väsytti niin, ettei hän jaksanut murehtia. Pelko iski uudelleen vasta estolääkityksen ja lymfaterapian alkaessa.

"Kun yskin, ajattelin että nyt se on levinnyt keuhkoihin. Kun niveliä särki, ajattelin että nyt se on luustossa. Pelkäsin koko ajan, että syöpä räjähtää koko kroppaan, vaikka järki sanoi muuta", Jännäri kertoo syöpäpotilaalle tyypillisistä tuntemuksista.

Paranemisprosessikin on yksilöllinen. Yksi tarvitsee toipumiseen yhtäjaksoisen sairausloman, toiselle sopivat paremmin lyhyet sairauslomapätkät. Joku haluaa käydä töissä koko hoitojen ajan. Vaalavirran mukaan toipumista auttaa parhaiten palaaminen normaaliin arkeen. Työ, sosiaaliset suhteet, liikunta ja muut harrastukset vievät ajatuksia pois syövästä ja tuovat turvallisuuden tunnetta elämään.

Moni asia kuitenkin muuttuu elämässä syövän myötä, joskus pitkäksi aikaa.

"Rintasyöpäpotilaan rinnan poisto voi vaikuttaa oleellisesti minäkuvaan, sitä kautta parisuhteeseen ja koko perhedynamiikkaan. On myös vaikeaa kertoa pienelle lapselle, että toinen vanhemmista on vakavasti sairas. Yhden perheenjäsenen syövästä toipuminen voi olla koko perheelle pitkä prosessi", Vaalavirta miettii.

Jännäri pystyi jatkamaan työntekoa puoli vuotta saamansa diagnoosin jälkeen. Hän syö edelleen estolääkitystä, mutta ennuste on hyvä, koska syöpä ei ehtinyt tehdä etäpesäkkeitä.

Pelkkä nopea hoito ei kuitenkaan aina riitä. Tärkeintä on syövän löytäminen ajoissa.

"Seurantaa laiminlyödään usein ihan inhimillisistä syistä, pelon tai kiireen takia, mutta vuosittaiset terveystarkastukset ja joukkoseulonnat kannattaa hyödyntää. Erityisen tarkkana pitää olla, jos kuuluu riskiryhmään tai jos suvusta löytyy syövälle altistavia geenejä", Vaalavirta neuvoo.

Rintasyöpään sairastuu joka kahdeksas suomalaisnainen. Sen ehkäisemiseksi tehdään joukkoseulontaa yli 50-vuotiaille, mutta omatoiminen seuranta on suositeltavaa jo aiemmin. Miehet sairastuvat yleisimmin eturauhassyöpään, jota ei vielä seulota. Vaalavirran mukaan 50–75-vuotiaiden miesten olisikin hyvä käydä vuosittain PSA-kontrollissa, ja nuorempienkin siinä tapauksessa, että lähisuvussa on ollut syöpää. Kolmanneksi yleisin suomalaisten syöpä etsiytyy suolistoon.

Syövästä toipumista auttaa parhaiten palaaminen normaaliin arkeen.

Syöpien paranemisennusteet ovat hyvien erilaiset. Haimasyöpäpotilaista vain kolme prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista, mahasyöpäpotilaista noin 24 prosenttia ja paksusuolensyöpään sairastuneista noin 60 prosenttia. Eturauhassyöpäpotilaiden vastaava luku on 93 prosenttia ja rintasyöpäpotilaiden 89 prosenttia.

Rohkaisevatkaan tilastot eivät auta, kun diagnoosi osuu omalle kohdalle.

"Prosentit eivät kiinnosta minua tippaakaan. Minua kiinnostaa vain se, olemmeko minä ja vertaistukiryhmäni naiset hengissä viiden vuoden kuluttua", Jännäri sanoo.

Syöpä pysäytti mainostoimistoyrittäjän ja antoi sysäyksen elämänmuutokselle.

Neljätoistatuntiset työpäivät tietokoneen äärellä eivät ole olkapäävaivojen vuoksi enää mahdollisia, mutta päivien täyttäminen pelkällä työllä ei tunnu muutenkaan mielekkäältä.

"Päätin vähentää työntekoa ja pienentää tietoisesti työtuloja elämänlaadun parantamiseksi. En lähde myöskään matkalle 'sitten joskus'. Menen mieluummin nyt."

Vakava sairaus opetti, että juuri tänään on hyvä päivä elää.

Riskivakuutus tarjoaa taloudellista kriisiapua

Joka vuosi 29 000 suomalaista sairastuu syöpään, noin 22 000 saa sydäninfarkti- tai sepelvaltimokohtauksen. Akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön eli aivohalvaukseen sairastuu vuosittain lähes 15 000 suomalaista. Noin 7 000 sairastaa MS-tautia ja yli 3 000 tarvitsee aktiivihoitoa munuaisen vajaatoimintaan. Suomessa tehdään vuosittain yli 300 elinsiirtoa ja välitetään noin 100 kantasolusiirrettä.

Suurimmat syyt pitkäaikaisiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden häiriöt ja verenkiertoelinten sairaudet. Yli miljoonalla suomalaisella on pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain noin 28 000 suomalaista. Pelkästään sepelvaltimotautiin kuolee joka vuosi yli 12 000 suomalaista. 

Mandatum Lifen riskivakuutukset ovat henkilövakuutuksia, joilla voidaan hallita vakavasta sairaudesta, työkyvyttömyydestä tai kuolemasta aiheutuvia taloudellisia riskejä. Riskivakuutukset sopivat yksityishenkilöille, yrittäjille, yrityksen avainhenkilöille tai ryhmille. Vakuutusturvien edunsaajana voi olla yritys, vakuutettu tai hänen omaisensa. Henkilöriskit osuvat usein koko vakuutetun perheeseen ja arkielämän pyörittämiseen, joten taloudellisen turvan mitoittamisessa kannattaa huomioida perheen elintaso, tarpeet ja vastuut.

Kun vakuutukseen on liitetty vakavan sairauden turva, etukäteen määritelty kiinteä korvaus antaa taloudellista joustoa käytännön järjestelyihin. Se mahdollistaa potilaalle hyvän ja nopean hoidon sekä auttaa edunsaajaa selviämään kriisitilanteen yli. Yhdelle se voi merkitä irtiottoa arjesta, koko perheen yhteistä hemmottelua tai aurinkolomalle lähtöä esimerkiksi leikkausta odottaessa. 

Vakavan sairauden turvassa korvaukseen oikeuttavia sairauksia ja hoitotoimenpiteitä ovat syöpä, sepelvaltimon ohitusleikkaus, sydäninfarkti, munuaisen vajaatoiminta, MS-tauti, aivohalvaus sekä elin- tai luuydinsiirto. Vakavan sairauden turvasumman voi valita vapaasti 100 000 euroon asti. Korvaus maksetaan verottomana kertakorvauksena.

Lähteet

Aivoliitto, MS-liitto, Munuais- ja maksaliitto, SPR, Syöpäsäätiö, THL, Duodecim

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä