Vuoden 2017 eläkeuudistus astui voimaan – työnantaja, tätä se tarkoittaa

27.11.2015 (Päivitetty 20.1.2017) Kuvat: iStockphoto

Suomalainen työeläkejärjestelmä muuttuu: vuoden 2017 alussa voimaan astuneen eläkeuudistuksen tavoitteena on pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Uudistus ei koske jo eläkkeellä olevia tai ennen vuotta 2017 eläkkeelle jääviä.

Eläkeikä nousee asteittain

Uudistuksen myötä vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan 3 kuukaudella jokaista syntymävuosiluokkaa kohti kunnes ikäraja on 65 vuotta. Tähän asti eläkkeen alaikäraja Suomessa on ollut 63 vuotta. Ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikä nousee, ovat vuonna 1955 syntyneet. He voivat jäädä vanhuuseläkkeelle 63 vuoden ja 3 kuukauden iässä. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jolla eläkeikä on 65 vuotta.

Myös jatkossa eläkeiän yläraja on viisi vuotta alarajaa ylempänä eli kun vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65, yläraja on 70 vuotta. Työntekijällä on oikeus itse päättää eläkkeelle jäämisestä tuon viiden vuoden alaikärajan ja yläikärajan välillä. Työnantajalla on oikeus yksipuolisesti päättää työsuhde yläikärajassa.

Vuoden 2025 jälkeen suomalaisten työntekijöiden eläkeikään vaikuttaa elinajanodotteen nousu. Eläkeiän nostotarvetta tarkistetaan viiden vuoden välein. Ensimmäinen mahdollinen korotus on vuonna 2030, ja se voi olla enintään 2 kuukautta.

Eläkettä karttuu jatkossa koko työuralta

Eläkettä karttuu uudistuksen myötä koko työuran ajan 1,5 % palkasta 17-vuotiaasta vanhuuseläkkeen alarajaan asti. Siirtymäkaudella vuoden 2025 loppuun asti 53–62-vuotiaalle kertyy eläkettä 1,7 % vuodessa.

Jos eläkkeelle siirtyy myöhemmin kuin vanhuuseläkkeen alarajaiässä, eläkettä korotetaan lykkäyskorotuksella. Lykkäyskorotus on 0,4 % lykättyä kuukautta kohti.

Eläkettä karttuu jatkossa koko palkasta eli palkansaajien työeläkemaksu ei enää vähennä eläkkeen perusteena olevaa palkkaa.

Eläkemaksuprosentti on kaikille työntekijöille sama iästä riippumatta. Poikkeuksena on siirtymäajan korotettua karttumaa saavat, joiden eläkemaksu on 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin nuoremmilla.

Uudistus tuo myös uusia eläkemuotoja

Uudistuksen myötä otetaan käyttöön uusi työuraeläke. Tässä eläkemuodossa fyysisesti tai henkisesti raskaassa ammatissa ollut voi päästä eläkkeelle vähintään 38 työvuoden jälkeen 63-vuotiaana. Eläke edellyttää myös työkyvyn alenemaa. Eläkkeen määrä on työkyvyttömyyseläke ilman tulevan ajan osuutta.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke korvaa nykyisen osa-aikaeläkkeen. Ikäraja on 61 vuotta vuoteen 2025 asti ja sen jälkeen 62 vuotta. Eläke on 25 tai 50 % eläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä tarkistettuna elinaikakertoimella. Eläkettä vähennetään lisäksi 0,4 %:n kuukausittaisella varhennusvähennyksellä. Eläke ei edellytä osa-aikatyötä.

Mitä työnantajan kannattaa huomioida?

Eläkeuudistus muuttaa työeläkejärjestelmää työnantajan kannalta merkittävästi. Kun eläkeikää nostetaan, on työpaikoilla yhä vanhempia ihmisiä. Pahimmillaan tämä johtaa kasvaviin ongelmiin työkyvyn ja -halun osalta.

Työntekijällä on jatkossa oikeus ilmoittaa eläkkeelle jäämisestä oman valintansa mukaan milloin tahansa 5 vuoden eläkeikäputken sisällä. Lisäksi eläkeuudistus tuo työntekijälle mahdollisuuden varhentaa eläkettä 25 tai 50 prosentilla ennen eläkeikää. Se ei automaattisesti tarkoita työajan lyhennystä, mutta työmarkkinajärjestöjen eläkeuudistussopimuksen mukaan työnantajien tulisi suhtautua työajan lyhennykseen positiivisesti. Työnantajan kannattaa miettiä tarkkaan, mitä joustot yritykselle tarkoittavat ja miten niitä voi hallita.

Valistunut työnantaja tekee eläkestrategian eli suunnitelman koko henkilöstön eläkeasioista, ja huolehtii, etteivät eläköitymiseen liittyvät riskit realisoidu. Kun työnantaja käy läpi henkilöstönsä nykytilanteen ikä- ja osaamisnäkökulmasta, voidaan rakentaa suunnitelma hallitulle eläkkeelle jäämiselle.

Eläkesuunnitelma laaditaan henkilöstöryhmittäin. Koko organisaation näkökulmasta kannattaa miettiä yleinen tavoiteltu eläkeikä, johon voidaan hakea joustoja ryhmittäin ja henkilöittäin.

Jotta työnantaja voi tarjota joustoa ja varmistaa työkykyä, pitää rahoituksen olla kunnossa. Kun eläköityminen suunnitellaan ajoissa, myös rahoitus pystytään turvaamaan esimerkiksi lisäeläkejärjestelyjen avulla. Selkeät ja avoimet henkilöstöön liittyvät järjestelyt parantavat lisäksi keskeisesti työnantajakuvaa. Läpinäkyvä eläkejärjestelmä on tärkeä osa toimivaa henkilöstöpolitiikkaa.

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä käsittelemme muun muassa sijoittamista, työelämän aiheita sekä omaa arkea ja riskeihin varautumista.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä