Uskotko sinäkin näihin työelämän myytteihin?

22.11.2018 Kaisa Leino

Työelämä on pirstaleina. Rahalla palkitseminen syö motivaatiota. Yrittäminen on tehty Suomessa lähes mahdottomaksi. Selvitimme suomalaiseen työelämään liittyvien myyttien paikkansapitävyyttä eri alojen asiantuntijoilta.

Myytti 1: Työelämä kurjistuu kurjistumistaan

Pätkätöitä, työurien sirpaloitumista, pakkoyrittäjyyttä… Suomalainen työelämä kuulostaa välillä aika ankealta maailmalta, mutta onko se koko totuus? Kysyimme asiaa työelämän tutkijalta, dosentti Pasi Pyöriältä Tampereen yliopistosta.

”Väitteisiin työelämän kurjistumisesta törmää aika ajoin. Työelämässä on aina ollut iloja ja suruja, mutta käsitys, jonka mukaan työelämä kurjistuu kurjistumistaan, ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa”, Pyöriä toteaa.

”Suomalaiset palkansaajat ovat esimerkiksi yhä paremmin koulutettuja, ja yhä useammalla on mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön ja työaikoihin. Itsensä työllistäjät kokevat positiivista työn imua jopa enemmän kuin palkansaajat. Toki ongelmiakin riittää, kuten työttömyyttä, silpputöiden aiheuttamaa epävarmuutta ja työpaikoilla tapahtuvaa syrjintää. Kaiken kaikkiaan enemmistö palkansaajista ja yrittäjistä voi kuitenkin hyvin ja on tyytyväisiä työhönsä.”

Myytti: Kumottu

Myytti 2: Rahallinen palkitseminen nakertaa sisäistä motivaatiota

Myytti toistuu työelämää käsittelevissä medioissa aika ajoin. Ajatus on, että työntekijän sisäistä, ”oikeaa” motivaatiota tappaa ja tuhoaa rahalla palkitseminen. Ilo ja innostus työhön ja onnistumiseen pitäisi syntyä muusta kuin rahallisesta palkkiosta.

Mandatum Lifen palkitsemiskonsultti Roosa Kohvakka on törmännyt myyttiin useasti eri yhteyksissä.

”Tutkimukset, jotka ovat synnyttäneet tämän ”raha tappaa sisäisen motivaation” -mantran, perustuvat pitkälti sellaisiin koeasetelmiin, jotka eivät vastaa työelämän kontekstia. Tutkimustapa ei ole sellainen, että siitä voitaisiin suoraan laajentaa johtopäätöksiä työelämään. Ihmiset kuitenkin käyvät työssä saadakseen palkkaa.”

Palkkion saaminen kertoo saajalleen, että hän osaa ja tekee työnsä hyvin.

”Vaasan yliopiston yliopistonlehtori Anu Hakonen tutki väitöskirjassaan, millaisia merkityksiä rahapalkkioille annettiin. Rahan välinearvon lisäksi sisäiseen motivaatioon liittyvät asiat nousivat esiin”, Kohvakka jatkaa.

”Palkkion saaminen kertoo saajalleen, että hän osaa ja tekee työnsä hyvin. Nämä tekijät taas synnyttävät sisäistä motivaatiota. Voisi siis todeta, että rahallinen palkitseminen tukee sisäistä motivaatiota.”

Myytti: Kumottu

Myytti 3: On olemassa täysin hierarkiattomia työpaikkoja

Kun perinteisempiä yrityksiä ja startup-yrityksiä vertaillaan, nuorten yritysten matala hierarkia nousee usein esille. Mutta onko oikeasti mahdollista, ettei organisaatiossa ole ollenkaan hierarkioita?

”Kysymykseen voi vastata ajattelemalla, mitä hierarkia määritelmällisesti tarkoittaa. Hierarkia on malli valtasuhteista. Valta-asetelma on läsnä tavalla tai toisella kaikissa ihmisten välisissä suhteissa. Niin perheen sisällä kuin kaveriporukoissakin on valta-asetelmia, joita emme edes tiedosta, ellemme pysähdy miettimään”, hierarkioita tutkinut Turun kauppakorkeakoulun opettaja, KTT Maija Vähämäki toteaa.

Työpaikka on organisaatio, jossa jonkun on oltava kokonaisuudesta vastuussa. Lähtökohtaisesti Vähämäki näkeekin hierarkiat positiivisena asiana.

”Hierarkia selkeyttää vastuita, mikä usein myös lisää työhyvinvoinnin kokemusta. Jokaisella on selkeästi määrätty vastuunsa, vaikka tiettyjen rajojen sisällä oltaisiinkin joustavia. Valtaa voidaan jakaa oman tehtävän ja osaamisen sallimissa rajoissa. Parhaimmillaan vallan ja vastuiden rajoista neuvotellaan ja ne ovat tilanteesta riippuen joustavia. Silloin voidaan saavuttaa tunne tasa-arvoisuudesta ja kunkin osaamisen arvostamisesta.”

Myytti: Kumottu

Myytti 4: Julkisella sektorilla ei voi käyttää tulospalkitsemista, koska tulosta ei tehdä

Kysytään taas Mandatum Lifen palkitsemiskonsultti Roosa Kohvakalta. Kohvakan mielestä termi ”tulospalkitseminen” on myytin varsinainen ongelma.

”Tulospalkitsemisen hyödyntäminen ei todellisuudessa edellytä, että on yritys, jonka viivan alle jää positiivinen luku tai tehtävä, jossa syntyy suoraan euroja. Termi on siis hieman harhaanjohtava, vaikka usein palkkioiden maksamisen ehtona onkin jokin taloudellinen tunnusluku.”

Julkisella puolella Kohvakka puhuukin ennemmin tuloksellisuuspalkkiosta tai jopa onnistumispalkkiosta. Tällöin palkitsemisella voidaan tunnistaa onnistumisen tärkeimmät tekijät ja huomioida koko henkilöstö tai tiimit, silloin kun onnistutaan.

”Julkisella sektorilla, esimerkiksi sote-puolella, tehdään ihan mielettömän hienoa työtä: kehittämistä ja tehostusta pienilläkin resursseilla. Sanoisin, että tämä ympäristö sopii ehdottomasti tulospalkitsemiseen ”, Kohvakka toteaa.

Myytti: Kumottu

Myytti 5: Yrittäminen on Suomessa vaikeaa

Suomessa ei saa edes yrittää – vai saako? Ruoanvälityspalvelu Woltin yksi perustajista, Mika Matikainen, on perustanut useita yrityksiä, mutta vierastaa silti termiä yrittäjä.

”Se on vähän huono käännös sanasta ’entrepreneur’. Siitä tulee vähän sellainen ’no siellä ne vaan yrittää jotain bisneksiä’ -olo”, Matikainen sanoo.

Kaikki on mahdollista oikean tiimin ja oikeiden ihmisten kanssa.

Kehnosta käännöksestä huolimatta Matikaisen mukaan yrittämisen alkuaskeleet ovat Suomessa tehty helpoksi.

”Yrityksen perustaminen Suomessa on teknisesti helppoa. Se hoituu parissa päivässä pankkitileineen, kirjanpitäjineen ja Y-tunnuksineen, ja sen jälkeen voi keskittyä tekemiseen. Yksi keskeisistä jutuista on keskittyä tekemään asioita, jotka ovat itselle mieleisiä, luovat asiakkaalle arvoa ja tuovat omaan kassaan euroja”, Matikainen toteaa.

Yrityksen koon kasvaessa ja toiminnan laajentuessa haasteita tulee totta kai eteen.

”Usein kasvun isoin este on oikeanlaisten tekijöiden rekrytointi”, Matikainen pohtii.

”Kun löytää oikeat tekijät ja antaa heidän keskittyä omiin vahvuuksiinsa, kasvu muuttuu helpommaksi. Eli lyhyesti: kaikki on mahdollista oikean tiimin ja oikeiden ihmisten kanssa.”

Myytti: Kumottu

TILAA UUTISKIRJE

Haluan tilata palkitsemisen kuukausittaisen uutiskirjeen.

Kiitos tilauksestasi!

Täytäthän ensin sekä nimesi että sähköpostiosoitteesi.

Lomakkeen lähettämisessä tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä käsittelemme muun muassa sijoittamista, työelämän aiheita sekä omaa arkea ja riskeihin varautumista.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä