Viimeisen tahdon ensimmäiset säännöt

11.12.2014 Risto Pennanen

Hyvällä suunnittelulla ja oikeilla sopimuksilla perintö ohjautuu toivotulla tavalla myös ei toivottujen yllätysten sattuessa. Varainhoidon juridiikkaan erikoistunut lakimies Seppo Mikkola listasi perintösuunnittelun seitsemän muistisääntöä.

1. Suunnittele ajoissa

Seppo Mikkola on työuransa aikana tavannut tuhansia asiakkaita. Vähintään puolelta ovat puuttuneet kaikki perheoikeudelliset sopimukset, kuten testamentti tai avioehto.

"On inhimillistä, että avioeron ja kuoleman kaltaisten epämieluisten asioiden ja niistä aiheutuvien taloudellisten seuraamusten pohtimista pyritään lykkäämään. Perintösuunnittelu tulisi kuitenkin nähdä positiivisena vaikutusmahdollisuutena, jota ei voi aloittaa liian aikaisin."

Miten uusperheellinen suhtautuu uuden puolison edellisen liiton lapsiin?

Sopimusten puuttuminen ei ole välttämättä riski, mutta riski voi syntyä, jos niiden puuttuminen ei ole tietoinen päätös. Jos sopimukset puuttuvat, lainsäädäntö toki kertoo, miten perintö jakautuu. Perintö ei siis jää jakamatta, mutta oma tahto voi jäädä toteutumatta. Oman tahdon toteutuminen voi vaatia testamentin lisäksi muitakin määräyksiä, kuten henkivakuutuksen edunsaajasta päättämisen tai omaa tai lasten liittoa koskevan avioehdon. Määräykset voivat koskea myös lapsia, lakiosia tai ennakkoperintöjä.

Perintösuunnittelussa kartoitetaan henkilön omaisuus ja voimassa olevat perheoikeudelliset sopimukset. Sitten selvitetään, kenelle omaisuus avioerossa tai kuolemantapauksessa menisi ja mitkä olisivat veroseuraamukset. Jos lopputulos on omien tavoitteiden mukainen, asiat ovat kunnossa. Muussa tapauksessa alkaa uusi suunnittelu.

2. Pohdi tavoitteitasi

Perintösuunnittelussa lähtötilanne on aina yksilöllinen. Onko perinnön jättäjä sinkku vai avo- tai avioliitossa elävä? Onko hänellä lapsia? Yksilöllisiä ovat myös tavoitteet. Haluaako esimerkiksi uusperheellinen, että edellisen ja nykyisen avioliiton lapset ovat yhdenvertaisia vai haluaako hän jättää jollekin enemmän kuin muille? Entä miten hän suhtautuu uuden puolison edellisen liiton lapsiin?

Koska tilanteet vaihtelevat, jokaisen on mietittävä oma perintöstrategiansa. Vasta sen jälkeen voi päättää, millä sopimuksilla tavoitteet voidaan toteuttaa. Kartoitus kannattaa tehdä säännöllisin väliajoin ja aina kun elämäntilanteet muuttuvat.

"Kukaan meistä ei voi tietää, millaiset säännöt ovat voimassa kymmenen vuoden kuluttua. Perhevarallisuuden hallinnointi ja perintösuunnittelu tuleekin nähdä jatkuvana, eri elämäntilanteet ja kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön huomioivana prosessina."

3. Ota verotus huomioon

Verojen huomioiminen on keskeinen osa perinnönjaon suunnittelua. Yksinään veronäkökulman ei kuitenkaan pidä antaa ohjata päätöksentekoa. Aviopuolisot esimerkiksi tekevät usein keskinäisiä hallintaoikeustestamentteja, jolloin leski saa elinikäisen hallintaoikeuden ensin kuolleen puolison omaisuuteen. Taustalla on hyvää tarkoittava tavoite suojata puolison toimeentuloa ja pienentää lasten perintöveroa.

Lasten näkökulmasta elinikäinen hallintaoikeus voi johtaa siihen, että kymmenen viimeistä vuotta sairaalassa viettävä leski hallinnoi omaisuutta kykenemättä itse päättämään siitä. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi kannattaa miettiä, riittäisikö leskelle elinikäisen hallintaoikeuden sijaan määräaikainen oikeus.

"Aika usein tilanne on sellainen, että leski ei edes tarvitse hallintaoikeutta, mutta sen avulla halutaan säästää veroissa. Silloin perintösuunnittelu voi johtaa väärään lopputulokseen."

4. Muokkaa omaisuuden muotoa

"Perintösuunnittelu ei tarkoita pelkästään määräystä siitä, kuka omaisuuden perii kuoleman jälkeen. Parhaimmillaan siihen kuuluu myös omaisuusrakenteen muokkaaminen perintöä varten."

Esimerkiksi sijoitusvakuutuksesta kuolemantapauksessa saatava korvaus on saajalleen likvidiä omaisuutta, joka on kahdessa viikossa tilillä ja siten hyödynnettävissä vaikka perintöverojen maksuun. Kun vakuutukseen on tehty edunsaajamääräys, ei sen perusteella maksettava korvaus mene kuolinpesään tai joudu mahdollisten riitojen kohteeksi pesänselvityksessä.

Vakuutuksen kautta leskelle maksetuista varoista puolet on perintöverosta vapaata. Testamentilla saamastaan omaisuudesta leski maksaa normaalin perintöveron. Toisaalta avio-oikeus olisi verotuksen suhteen vielä edullisempi kuin vakuutus. Tässäkin oleellista on siis tarkastella lähtötilannetta ja tavoitteita perinnönjaon suhteen.

5. Varaudu ikäviin yllätyksiin

"Perintösuunnittelussa kannattaa varautua myös sellaisiin ikäviin yllätyksiin, jotka eivät liity omaan kuolemaan. Nekin ovat luetteloitavissa ja niihin voi varautua erilaisilla asiakirjoilla."

Vakuutuksen kautta leskelle maksetuista varoista puolet on perintöverosta vapaata.

Jos aikuinen lapsi kuolee ennen vanhempiaan, voi perijäksi nousta lapsen puoliso. Monet uskovat lapsen avioehtosopimuksen estävän omaisuuden valumisen suvun ulkopuolelle, mutta avioehto ei todellisuudessa katkaise miniän tai vävyn perintöoikeutta. Toinen yllätys voi syntyä, jos omaisuus menee edellisessä avioliitossa syntyneen lapsen kuoleman jälkeen omalle ex-puolisolle. Molempiin tapauksiin voi varautua testamentilla.

6. Älä ohjaa lapsenlasta autokauppaan

Nuoret unelmoivat omasta autosta. Harvempi perinnönjättäjä ehkä haluaa, että juuri 18 täyttänyt lapsenlapsi syöksyy autokauppaan heti tilaisuuden tullen. Näin voi kuitenkin käydä, kun omaisuutta testamentataan suoraan lapsenlapsille, mikä sinänsä on verotuksellisesti usein järkevää. Teini-iän jälkeen saatu rahapotti ei kuitenkaan välttämättä koidu nuoren hyväksi. "Pikavoiton" tuhlaamisen voi estää testamentin ehdolla, jonka mukaan lapsenlapsi voi realisoida omaisuuden vasta esimerkiksi 25-vuotiaana.

"Isoisän kannattaa muistaa, että oma lapsi ei välttämättä hyväksy lapsenlapsen hyväksi tehtyjä päätöksiä, jos ne koituvat todellisuudessa tämän vahingoksi."

7. Punnitse hyvät ja huonot puolet

Kaikkiin perheoikeudellisiin sopimuksiin liittyy sekä hyviä että huonoja puolia. Kenenkään ei kannata haaveilla dokumentista, joka yksin ratkoisi kaikki ongelmat ja takaisi kaikki tavoitteet. Esimerkiksi avioehtosopimuksen kautta leskelle tulevasta omaisuudesta ei mene veroa, kun taas testamentilla tulevasta syntyy veroseuraamuksia. Avioehtosopimuksen muuttaminen vaatii molempien hyväksynnän, kun taas testamentin voi muuttaa ilman muiden suostumusta.

"Ei ole absoluuttisen hyviä ratkaisuja. Siksi perhevarallisuuden hallinnassa ja perintösuunnittelussa pitää pohtia tarkkaan, mitä hyviä ja huonoja puolia erilaisissa valinnoissa on. Omat tavoitteet ja arvot lopulta määrittävät käytettävät vaihtoehdot."

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä käsittelemme muun muassa sijoittamista, työelämän aiheita sekä omaa arkea ja riskeihin varautumista.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-17, pe 8-16

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä