Velka on veli otettaessa, velipuoli maksettaessa

20.3.2015 Juhani Lehtonen Kuvat: Wonder Agency

Velan määrä maailmassa kasvaa, ja liikkeellä on negatiivisen koron lainapapereita. Mistä on kyse? Mitä pelillä tavoitellaan? Salkunhoidon johtaja Juhani Lehtonen kertoo.

Velkaa on annettu ja otettu kautta aikojen. Tällä hetkellä maailmassa on enemmän velkaa kuin koskaan.

Konsulttitalo McKinseyn tuoreen raportin mukaan 47 suurimman kehittyneiden ja kehittyvien maiden talouksien kokonaisvelan määrä on noussut finanssikriisin aikana ja sen jälkeen. Kun mukaan lasketaan valtioiden, yritysten, rahoituslaitosten ja kotitalouksien liikkeellä oleva velka, nousee summa käsittämättömään 199 biljoonan US dollariin (199 tuhatta miljardia dollaria).

Kiinassa velan määrä on nelinkertaistunut vuodesta 2007 nykyiseen noin 28 biljoonaan dollariin. McKinseyn raportin mukaan velan määrä on vuodesta 2007 lähtien kasvanut kokonaisuudessaan 57 biljoonalla dollarilla, josta valtioiden velan kasvuosuus on ollut 25 biljoonaa. Näin ollen taloussysteemin kokonaisvelan määrä, suhteutettuna juuri näiden maailman talouden kannalta keskeisimpien maiden bruttokansantuotteen kehitykseen, on noussut huikeaan 286 prosenttiin.

Vertailukohtana muistetaan Maastrichtin sopimuksessa kunkin euroalueen jäsenmaan valtionvelan maksimimäärän olevan 60 prosenttia bkt:sta. Velan määrä maailmassa kasvaa, ja liikkeellä on negatiivisen koron lainapapereita.

"Vasta vuonna 1215 määrättiin, ettei velan maksamatta jättämisestä saanut enää surmata ihmistä."

Mistä oikein on kyse?

Velan hinta eli korko on painunut monessa maassa miinukselle, siis negatiiviseksi. Silloin velan antaja oikeasti maksaa velalliselle velan ottamisesta. Lyhytaikaisten valtionlainojen korot ovat olleet jo jonkin aikaa länsimaissa miinuksella, mutta helmikuussa nähtiin Euroopassa ensimmäisen yrityslainan (Nestlén lyhyt laina) käyvän kauppaa negatiivisella korolla.

Tanskassa on puolestaan nähty ensimmäiset negatiivisella korolla liikkeeseenlasketut asuntolainat, samalla kun Suomen valtiokin onnistui laskemaan liikkeelle viisivuotisen valtionlainan marginaalisesti negatiivisella korolla. Kovaa on meininki!

Kreikan rimpuilu velkataakkansa kanssa on päivänpolitiikan akuutti asia euroalueella, mutta Kreikan velan määrä suhteessa kasvuun ei ole mitenkään ainutlaatuista. Troikan ohjelmassa lähdettiin aikoinaan siitä, että Kreikka onnistuisi maksamaan velkansa 30 vuoden aikana. Herää kysymys, mitkä maat ylipäätään onnistuisivat maksamaan velkansa 30 vuoden aikana takaisin? Lista on aika lyhyt.

Toisaalta velan antajan on aina käsiteltävä takaisinmaksuun liittyvä epävarmuus. Jostain syystä eteläisen Euroopan ja Latinalaisen Amerikan maiden "takaisinmaksuhalukkuuteen" on liittynyt läpi vuosisatojen enemmän kysymysmerkkejä. Mutta kokonaisuutena alkaa todellakin vaikuttaa siltä, ettei nykyhetkenkaltaista maailman kokonaisvelkavuorta pystytä maksamaan takaisin menojen leikkausten eli säästöjen ja tulojen kasvun kautta.

Mikä sitten avuksi?

Muinaisen Rooman aikakaudella niin sanotut kahdentoista taulun lait (noin vuonna 440 ennen ajanlaskun alkua) käsittelivät myös velkaa. Taulu nro III sanoo:

"Kun on saatu oikeuden päätös asioista, jotka koskevat (velallisen) tunnustamaa velkaa, olkoon oikeudenmukaisena (maksuaikana) 30 päivää. Sen jälkeen tapahtukoon (velallisen) kiinniotto. (Velkoja) tuokoon (hänet) oikeuteen. Jos (velallinen) ei tee, kuten oikeus on päättänyt, tai (jos) kukaan ei takaa häntä oikeudessa, (velkoja) vieköön hänet mukanaan (ja) sitokoon (hänet) joko köydellä taikka kahleilla, jotka painavat 15 puntaa, ei enempää; mutta jos (velkoja) haluaa, (kahleet voivat painaa myös) vähemmän.

Jos (velallinen) haluaa, eläköön (tulkoon toimeen) omilla (varoillaan). Jos hän ei (pysty) elämään omillaan, (niin sitten velkoja,) joka pitää häntä kahlehdittuna, antakoon hänelle yhden punnan spelttivehnää päivässä. Jos (velkoja) haluaa, antakoon (myös) enemmän. Markkinoiden kolmantena päivänä (velkojat) leikatkoot (itselleen) osan (velallisen myyntituloista). Jos he leikkasivat liikaa tai liian vähän, jääköön tämä ilman jälkiseuraamuksia."

Taulu nro IV puolestaan kertoi omaisuuteen liittyen: "Jos (joku) tekee velkasitoumuksen ja kaupan, olkoon oikeuden mukaan sillä tavalla kuin hän on suullisesti vakuuttanut."

Antiikin Roomassa korkotaso taloussyklien yli oli aina muutaman prosenttiyksikön matalampi kuin antiikin Kreikassa. Lieneekö jo silloin osattu hinnoitella takaisinmaksuun liittyvää riskiä?

Keskiajalla meno oli sitten paljon tukkoisempaa. Vasta kuuluisassa Magna Cartassa vuonna 1215 määrättiin Englannissa, ettei velan maksamatta jättämisestä saanut enää surmata ihmistä. Perustuslain ideana oli ylipäätään rajoittaa kuninkaan hirmuvaltaa. Velanmaksuongelmissa siirryttiin pelkkiin linnatuomioihin.

Mielenkiintoista on, että vasta vuonna 1869 Englannissa säädettiin konkurssilaki, joka käytännössä poisti velalliset vankiloilta.

On vaikea kuvitella, että nykypäivänä velkojen takaisinmaksun halukkuutta voitaisiin kiihdyttää kepillä, joten porkkanat kehiin. Sellaisina toimivat keskuspankit ja inflaatiot.

Elämme aikakautta, josta ei ole esimerkkejä historiassa. Antiikin Roomassa korot kyllä osattiin lätkäistä nollaan hallintopäätöksellä, jos elvytystä tarvittiin tosissaan.

Nykyajan nolla- ja miinuskorkopolitiikan aikana keskuspankit ympäri maailman ostavat taseisiinsa jälkimarkkinoilta suuria määriä valtionlainoja ja muita joukkolainoja yrittäessään elvyttää talouksia ja sitä kautta nostaa inflaatiota, joka sinänsä on velallisen eduksi.

"USA:ssa FED omistaa jo yli kolmanneksen liikkeellä olevasta valtionlainakannasta."

Euroopan keskuspankissa käytiinkin kiihkeä keskustelu EKP:n tase-elvytyksen soveltuvuudesta niin sanotun moraalikadon vuoksi. Valtioiden vakuuttelut velan takaisinmaksusta saattavat kokea pahan kolauksen, kun on tiedossa, että keskuspankki tulee joka tapauksessa ostamaan lainoja markkinoilta itselleen.

"We have now a strong willingness to pay our debt back", lausui eräs maksukyvyttömyyden kokenut valtiovarainministeri vuonna 2000 ja auditorio hörötti. Takaisinmaksu on koko velkaelvytysepistolankin haukkakohta.

USA:ssa FED omistaa jo yli kolmanneksen liikkeellä olevasta valtionlainakannasta, eikä näytä todennäköiseltä, että FED ryhtyisi myymään niitä takaisin jälkimarkkinoille. Sama kuvio lienee edessä euroalueella. Valitettavasti inflaatio on edelleen painumassa alemmas keskeisissä teollisuusmaissa, eikä siitä näytä tulevan nopeaa ihmelääkettä velkataakan pienentäjäksi.

Ollaankin peruskysymysten äärellä: negatiivinen korko ehkä viestii siitä, ettei velkaa haluttaisi lisää ja että toisaalta velat pitäisi joskus maksaa takaisin. Takaisinmaksuun tarvitaan varoja ja varojen saantia halutaan nopeuttaa ottamalla lisää velkaa. Lähtökohtana on, että lopulta keskuspankit voittavat tämän pelin ja inflaatio nousee takaisin tavoitteisiin.

Kättä päälle, velipoika. Kyllä tämä hoituu.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä