Varavoima ja voimavara

24.3.2016 Jukka Nortio Kuvat: Bryan Saragosa

Kunnianhimoinen yrittäjä ansaitsee hyvän hallituksen. Etevä hallitus osoittaa kehityksen suunnan ja katsoo kylmästi asioita, jotka kuumentavat yrittäjän.

Joillekin yrittäjille riittää se, mitä laki määrää. Hallitus on kulissi, johon nimetään vai­mo tai koulukaveri. Kasvuyritysten tilanne on toinen. Ennemmin tai myöhemmin edessä on se päivä, jolloin yrittäjä ja hänen johtoryhmänsä tarvitse­vat tuekseen etevän hallituksen, joka val­mentaa yritystä uudelle tasolle.

Ulkopuoliset hallituksen jäsenet esit­tävät tuoreita näkökulmia, jotka rikasta­vat yrityksen toimintaan ja tulevaisuuteen liittyvää keskustelua. Tietoisuus kriittis­ten aivojen olemassaolosta nostaa usein kokousten tasoa jo ennakkoon. Palaverit ovat aiempaa paremmin aikataulutettuja, ja ne valmistellaan huolellisemmin. Kes­kustelut nousevat aiempaa korkeammal­le strategiselle tasolle.

”Täysin sisäisesti rakennetut hallituk­set kamppailevat yrityksen operatiivisten haasteiden ja strategisten haasteiden välil­lä”, sanoo Jussi Lystimäki, joka johtaa me­diakonserni Schibstedtin luokiteltujen medioiden Suomen toimintoja. Hänel­lä on parinkymmenen vuoden kokemus kasvuyhtiöiden perustamisesta, neuvon­antajan roolista ja hallitustyöskentelystä.

”Tällöin jää vähemmän aikaa pa­neutua yrityksen suuntaan, strate­gisiin valintoihin, avainhenkilöiden motivaatioon, asiakaskenttään ja kasvu­mahdollisuuksiin.”

Lystimäki sanoo, että hallituksen työskentelyn läpinäkyvyys ja avoimuus voivat yllättää laajoihin vapausasteisiin tottuneen yrittäjän.

Hallitus voi olla haaste yrittäjälle, joka on tottunut tekemään päätökset lenkkipolulla.

”Tämä voi olla haaste yrittäjälle, joka on tottunut tekemään päätökset ja linjaukset lenkkipolulla tai keittiön pöydän ääressä.”

Pahimmillaan hallitus voi tuntua yrit­täjästä ja yrityksen johdosta ylimääräisel­tä vaivalta. Näin käy, jos hallituksen rooli ja tavoitteet eivät ole selvät.

Parhaimmillaan hallitus on yrittäjän ja johdon jatkuva sparraaja. Se antaa tu­kea, keskustelee yrityksen suunnasta ja esittää näkemyksiä siitä, miten yhtiön arvoa parhaiten kehitetään valituilla markkinoilla. Hyvin rakennettu hallitus tarjoaa kokouksissa toimitusjohtajalle ja yrittäjälle hänen parhaan työpäivänsä.

”Hallitus on voimavara, joka kirkastaa yrityksen kasvusuunnan, nopeuttaa kas­vua ja auttaa löytämään fokuksen strategi­an toteuttamiselle”, Lystimäki sanoo.

”Hallitus varmistaa, että yrityksen omistajien tahtotila toteutuu. Yrityksen johto voi keskustella hallituksen kans­sa arjen kasvuhaasteista ja kilpailukyvyn keskeisistä oletuksista.”

Jäitä, kun välit kiristyvät

Ulkopuolinen hallituksen jäsen on tär­keä myös silloin, jos yrityksen johdossa toimivien omistajayrittäjien välit kiristy­vät. Hän voi katsoa asioita kiihkottomas­ti ja tunteettomasti, kun taakkana ei ole yhteistä historiaa, ystävyyttä tai painavaa omistusta.

”Yritys ei voi olla ikuisesti start up -vai­heen fail fast ­moodissa, jos se haluaa kas­vattaa liiketoimintaansa”, muistuttaa halli­tusammattilainen Kimmo Rasila.

”Hallituksen tehtävä on lopettaa sel­laisten asioiden tekeminen, joita ei kos­kaan olisi pitänyt edes aloittaa.”

Ulkopuolinen hallitusjäsen nostaa usein esille vaiettuja asioita.

”Muistan yhdenkin yrityksen, jossa oli pitkään viety eteenpäin kehitysprojektia vain, koska se oli yhden omistajan lempi­lapsi. Siihen puuttuminen aiheutti paljon mielipahaa”, Rasila muistelee.

Hallituksen on osattava tasapainottaa riskinottoa varsinkin kasvuyrityksissä.

Toimitusjohtajan tai yrittäjän riskinot­tohalut voivat olla vaikeiden vuosien jäl­keen kateissa. Näin kävi muun muassa Mikael Gummerukselle, joka on web-­kehi­tysvälineitä tuottavan Frosmon perustaja ja toimitusjohtaja. Hän halusi satsata ko­tipesän turvaamiseen ja oli hyvin varovai­nen kansainvälistymisen vaatimien investointien kanssa.

”Hallitus muistutti riittävän monta ker­taa, että meillä pitää olla rohkeutta toteut­taa suunnitelmiamme. Hallituksen ja toi­mitusjohtajan on yhdessä ymmärrettävä, missä vaiheessa toimintaa kannattaa skaa­lata. Visio on pidettävä koko ajan kirkkaa­na”, Gummerus sanoo.

Kopterista näkee kauas

Kimmo Rasilalla on täyspäiväisen halli­tusammattilaisen tyypillinen tausta: 23 vuotta IBM:llä, sitä seurannut ”halu teh­dä jotain muuta”, ensimmäinen hallitus­paikka tuttuun yritykseen vuonna 2002 ja sen jälkeen katkeamaton virta hallitus­paikkoja.

Hallituksen jäsenillä on runsaasti teh­täviä ja vastuita, mutta Rasila tiivistää pe­rustehtävät kahteen keskeiseen. En­simmäinen on yrityksen tavoitteiden kirkastaminen ja ohjaaminen kohti niitä. Toinen on yrityksen laillisesta ja eettisesti kestävästä toiminnasta huolehtiminen eli governance.

Aktiivisen hallituksen valmentama yritys hakkaa nopeasti eroa kilpailijaansa.

Yrityksen tavoitteiden määrittelyssä ja kurssilla pitämisessä Rasila käyttää heli­kopterivertausta.

Hänen mukaansa hallitus näkee kop­teristaan kauas. Se tuntee yrityksen histo­rian, ymmärtää nykyisen toiminnan ja ha­vaitsee tulevan maaston.

”Korkealta katsomalla on hyvä neuvoa, miten tavoitteisiin päästään. Helikopte­ri voi myös laskeutua nopeasti alas ja tulla auttamaan johtoa operatiivisessa toimin­nassa. Hallitus ei mene mukaan arjen tais­teluihin, mutta auttaa pelastamaan krii­seistä”, Rasila kertoo.

Governance laitetaan kuntoon usein vasta ensimmäisen ulkopuolisen hallitus­jäsenen myötä, sillä hän näkee sen puut­teet selvemmin kuin yrityksen toiminnas­sa pitkään mukana olleet.

”Prosessien, raportoinnin ja sopimusten yhtenäistäminen on tärkeä asia yrityksen kehittämisessä”, Gummerus sanoo. Tulok­senteon edellytykset paranevat, kun arkiset rutiinit sujuvat ripeästi ja joustavasti.

Raha sitouttaa jäsenen

Mikael Gummeruksen yrityksellä ei oi­keastaan ollut hallitusta, kun se perustet­tiin. Tarina on tyypillinen. Yrittäjät ovat hyvin yksin, kun he aloittavat.

Oikea hallitus saatiin kasaan, kun Fros­moon tuli mukaan enkelisijoittajia. Sijoit­tajat toimivat johdon tukena ja tarjosivat nuorelle yritykselle muutakin kuin rahaa.

”Hallituksen jäsenet sitoutuivat vah­vasti yritykseen. He tukivat isoissa sopi­mus­ ja rahoitusneuvotteluissa sekä aut­toivat ongelmatilanteissa, kuten ikävissä irtisanomisissa”, Gummerus kertoo.

Gummerus ei suosittele ulkopuoli­sia hallitusjäseniä alkuvaiheen ongelmis­sa painivaan yritykseen, jos heillä ei ole oman sijoituksen tuomaa intressiä. Aloit­tavan yrityksen tilanteet ovat raastavia sekä yrittäjille että hallitukselle.

”Me olimme jo pelkästään taloudelli­sesti sellaisessa tilanteessa, ettei meillä ol­lut mahdollisuuksia palkata ulkopuolis­ta hallitusjäsentä. Ulkopuolisen olisi ollut aika vaikea ottaa vastuuta niin epävarmas­ta tilanteesta.”

Verkon ja radion voimalla

Ulkopuoliset jäsenet astuvat hallituk­siin usein enkelisijoitusvaiheen jälkeen, kun institutionaaliset sijoittajat haluavat edustajansa hallitukseen. Tällöin haetaan kokeneita hallitusammattilaisia, joilla on erityisosaamista.

Yrittäjät ja omistajat ovat havahtuneet globalisaation ja digitalisaation paineessa siihen, että ammattimainen hallitustyös­kentely edistää merkittävästi yrityksen menestystä.

Frosmon ensimmäinen ulkopuolinen hallitusjäsen nimitettiin vuonna 2015, kun Avaus Consultingin perustaja ja Siilin hal­lituksen jäsen JP Virtanen astui remmiin. Hän saa seurakseen toisen ulkopuolisen jäsenen tänä vuonna.

Virtasen kaltaisia henkilöitä – bisnek­sen ammattilaisia, joilla on kokemusta sekä hallitustyöstä että näyttöä kasvuyri­tyksen tukemisesta – ei löydy Suomesta kovin helposti. Siksi kasvuyritykset jou­tuvat haalimaan hallituksiinsa osaajia sa­moista pienistä piireistä.

Verkostot ja puskaradio ovat tehokkaita keinoja hallituksen jäsenten rekrytoinnis­sa. Frosmossa kokeiltiin myös kylmiä yh­teydenottoja, mutta menestys oli huono. Nimilista jäi hyvin lyhyeksi.

”Valitut henkilöt olivat tarkoin käsin poimittuja ja heidän osaamisensa tun­nettiin hyvin. Toimitusjohtajan näkökul­masta on tärkeää, että nämä henkilöt ovat käyneet saman kehityspolun kuin me”, Gummerus sanoo.

Jussi Lystimäki korostaa hallituksen rekrytoinnissa hallituksen kokonaisuut­ta, tiimiä.

Hallituksessa tulee olla osaamista ja ko­kemusta yrityksen toimintaympäristöstä, toiminnan luonteesta, liiketoiminnasta ja asiakaskentästä.

”Hyvä ja aktiivinen hallitustiimi kyke­nee ohjaamaan yhtiön kehitystä sellaiseen suuntaan, jossa sekä yhtiön omistaja­arvo että kilpailukyky markkinoilla kehittyvät nopeammin kuin sellaisen yrityksen, jol­la on heikko ja passiivinen hallitus”, Lysti­mäki sanoo.

Näin hallitus onnistuu

Hallituksen jäseniltä vaaditaan hallitustyös­kentelyn prosessien hallinnan ja oman eri­tyisosaamisen lisäksi yhteistyötaitoja ja kriittistä ajattelua. Onnistumisen kulmaki­viä ovat:

Vision kirkastus. Hallitus määrittelee suun­nan ja tavoitteet yrityksen omistajien val­tuutuksella ja ohjaa johtoa toteuttamaan strategiaa. Muuttuvissa tilanteissa hallitus arvioi vaihtoehtoja, kyseenalaistaa valitun linjan ja tarvittaessa korjaa kurssia.

Kommunikointi. Hallituksen sisällä on avoin ja tasapuolinen keskustelukult­tuuri. Hallituksen jäsenet kykenevät edistämään sovittuja asioita erilaisten ihmisten kanssa. Vaikeita asioita ja risti­riitoja ei kaihdeta, vaan ne ratkaistaan.

Roolitus. Jokainen hallituksen jäsen tuntee häneen ja koko hallitukseen kohdistuvat odotukset. Olenko ovien avaaja, valmentaja, aidankaataja vai ku­mileimasin? Hallituksen jäsenet tietä­vät, millaisten taitojen, taustan ja omi­naisuuksien takia heidät on valittu.

Kemia. Hallituksessa vallitsee hyvä yh­teishenki. Kaikki ovat hyväksyneet yh­teistyön pelisäännöt.

Energia. Hallitus luo työskentelyllään energiaa niin, että johto haluaa tulla hallituksen kokoukseen ja lähtee sieltä intoa puhkuen.

Ei kavereille. Onko minulla riittävä etäi­syys yritykseen? Päätöksenteko perus­tuu silloin faktoihin ja tilanneanalyysiin eikä tunteisiin.

Lähteet

Artikkelin taustamateriaalina on hyödynnetty Tommi Sipilän pro gradu -työtä Ulkopuolisen hallituksen jäsenen merkitys pk-yrityksen liiketoimintaan sekä kasvuyritys Eminen ja Heebon perustajan ja toimitusjohtajan Susanna Rantasen blogi-kirjoitusta Miten modernia kasvuyritystä tulisi johtaa hallituksessa?.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä