Vahva mutta arvokas

1.4.2016 Terho Puustinen Kuvat: Jukka Pylväs

Suomi säätää tulevaisuuden eläkeläisten etuja, jotta lakisääteisen eläkejärjestelmän maksut eivät nousisi sietämättömän korkeiksi.

1. Mihin eläkevaroja jemmataan?

Suomen työeläkejärjestelmä menestyy hyvin kansainvälisissä vertailuissa, kun näkökulmana on järjestelmän kestävyys. Tämä tarkoittaa sitä, että ikääntymisen haasteisiin on varauduttu paremmin kuin monissa muissa maissa. Suomalaiset palkansaajat ja työnantajat maksavat tästä kuitenkin korkean hinnan. Lakisääteiset eläkemaksut ja bkt:hen suhteutetut eläkemenot kuuluvat OECD-maiden korkeimpiin.

2. Varsin hyvä

Suomi ei loista eikä petä, jos eurooppalaiset eläkeläiset ryhtyvät vertaamaan etujaan. Keskimääräinen Suomi-eläke jää keskinkertaiseksi, koska toteutuva eläkeikä on matalampi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Maksajien ja edunsaajien suhde on siis epäedullisempi. Sodan jälkeen syntyneille suurille ikäluokille järjestelmä tarjoaa kuitenkin erinomaisen tuoton.

Eläkerahastot yhteensä syyskuussa 2015: 176 miljardia euroa.
Työeläkevastuut: 717 miljardia euroa.
(Elossa oleville suomalaisille luvatut eläkkeet vuonna 2014, diskonttokorolla 2,5 %)

3. Voittaako nuoriso?

Eduskunta hyväksyi tammikuussa uuden eläkelain, joka astuu voimaan vuonna 2017. Uudistuksen tärkein tavoite on eläkemaksujen nousupaineiden hillitseminen tai jopa nousun taittaminen. Uudistus parantaa hieman pian eläkkeelle jäävien etuja ja leikkaa 1960- ja 1970-luvuilla syntyneiden etuja, jos niitä verrataan maksettujen ja maksettaviksi tulevien eläkemaksujen suhteeseen. Nuorimpien edut paranivat myös hieman, mutta niiden toteutumiseen kohdistuu paljon epävarmuutta. Todennäköisesti Suomi tekee vielä monta eläkeuudistusta ennen vuotta 2060.

Tiesitkö? 30 % on samaa mieltä väitteen "luvatut eläkkeet tullaan maksamaan myös tulevaisuudessa" kanssa (2014).

4. Millä oletuksilla pelataan?

Eläkejärjestelmän kestävyys perustuu monimutkaisten parametrien vuorovaikutussuhteeseen. Tärkeimpiä muuttujia ovat työllisyysaste, talouskasvu ja sijoitustuotot. Jos sijoitustuotot jäävät ennusteesta yhden prosenttiyksikön, eläkemaksuja joudutaan korottamaan 2-2,5 prosenttiyksikköä perusuraa enemmän.

Taustahaastattelut

Varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari, Finanssialan keskusliitto ja osastopäällikkö Ismo Risku, Eläketurvakeskus.

Lähteet

ETK, EU-komissio, OECD ja Mercer

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä käsittelemme muun muassa sijoittamista, työelämän aiheita sekä omaa arkea ja riskeihin varautumista.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä