Työelämän mullistajat

3.10.2014 Annukka Oksanen Kuvat: Marko Rantanen

Chillaava 90-luvun alussa syntynyt y-sukupolvi. Diginatiivien 2000-luvulla syntynyt z-sukupolvi. Milleniaanit. Rakkailla lapsilla on monta nimeä, mutta näiden nuorten harteille suomalainen yhteiskuntakin kohta rakentuu. Ja mitä nopeammin rakentuu, sen parempi, sillä Suomi pysyy pystyssä vain työuria pidentämällä.

Sanotaan, että vuosituhannen vaihteen nuoret suhtautuvat työhön eri tavoin kuin aikaisemmat sukupolvet. Nöyryys on poissa, työ on sarja projekteja ja vapaa-aika entistä elämyksellisempää.

Mikä y- ja z-nuorille on työssä tärkeää? Miten suomalaisyritys saa houkuteltua töihin menestyksennälkäisiä nuoria, niitä, joista on aivan luontevaa pitää koko maailmaa työmarkkinoinaan? Ei ainakaan perinteisellä nyrkki pöytään -johtamisella.

Suomi on rikas maa, maailman mittakaavassa suorastaan supereliittiä. Monella suomalaisvanhemmalla on varaa ostaa jokseenkin huolettomasti jälkikasvulleen harrastusvälineitä, vaatteita ja matkoja. Miten nuoret saa motivoitua työntekoon, kun netistä voi shopata pilkkahintaan uudet vaatteet ja lentolipun Balille? Pelkkä palkka ei siihen riitä.

"Nykyisessä ilmapiirissä on vaikeaa ylläpitää ponnistelun kuria'", ST1-konsernin hallituksen puheenjohtaja, yhteiskunnallisesti aktiivinen ja nuorten kanssa paljon toiminut Mika Anttonen sanoo.

Mika Anttonen

Mika Anttonen

Vauraassa ympäristössä nuori ajattelee herkästi, että tietyt asiat kuuluvat hänelle automaattisesti, eikä hän ymmärrä, että joidenkin asioiden eteen pitää ponnistella. Anttosen mielestä suomalaiset eivät ole valmiita tekemään yhtä paljon kuin ennen. Eikä se ole nuorten vika.

"Tässä elintason huumassa aikuiset eivät ole osanneet siirtää työn arvostusta nuorille. Emme ole saaneet välitettyä heille, miksi töitä pitää tehdä: ilman työntekoa hyvinvointivaltio ei pysy pystyssä."

Nuorta on vaikeaa innostaa puhumalla verokertymän tärkeydestä. Silti pitäisi yrittää motivoida työntekoon, sillä kaikki työ on merkityksellistä sekä yksilön, yritysten että yhteiskunnan kannalta.

Liikkeenjohdon konsultointiyritys BearingPointin Suomen henkilöstöjohtaja ja useilla toimialoilla työskennellyt hr-ammattilainen Mirka Fagerholm on Mika Anttosen kanssa samaa mieltä siitä, että nuoret tarvitsevat korostetusti työlleen merkityksen, tarkoituksen. Mutta hänen mielestään yhteiseen vastuuseen vetoaminen ei toimi.

"Nuorta pitää houkutella töihin kertomalla, mitä makeita juttuja hän siitä itselleen saa."

Mitä ne makeat jutut ovat? Eivät tavaraa.

Taloudellisen tiedotustoimiston vuonna 2011 tekemän tutkimuksen mukaan suuri osa nuorista mieltää työn osaksi elämäntyyliä. Nuoret haluavat sovittaa työn muuhun elämäänsä, eivät muuta elämää työhön, kuten aikaisemmat sukupolvet. Työstä nauttiminen on tutkimuksen mukaan tärkeää. Se asettaa vaatimuksia työnantajalle.

"Työssä pitää olla mieltä, sen pitää olla vaihtelevaa. Nuorten pitää pystyä tekemään omaa työtään koskevia päätöksiä. He hakevat tosi jyrkkää oppimiskäyrää ja etenemismahdollisuuksia", Fagerholm listaa.

"On kohtuullisen vakava asia, etteivät tuhannet nuoret pääse ikinä kiinni töihin."

Pekka Ojanpää

Palveluyritys Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Pekka Ojanpää sanoo, ettei nuoria ole vaikeaa saada töihin. Lassila & Tikanoja on yksi Suomen viidestä suurimmasta kesätyöllistäjästä. Se palkkaa joka kesä yli tuhat nuorta.

Ojanpään mukaan nuoret arvostavat turvallista työsuhdetta, kehittymismahdollisuuksia ja hyvää työyhteisöä, ihan kuin vanhemmatkin. Kellokorttiympäristö ei ole kuitenkaan tätä päivää. Työn ja vapaa-ajan pitää joustaa.

"Tutkimusten mukaan itsenäinen, joustava ja merkityksellinen työ motivoi nuoria", energisoija, tekniikan tohtori, pitkään johtajana Suomessa ja ulkomailla työskennellyt Merja Fischer sanoo.

Hän toimii Tekesin Liideri-hankkeen puheenjohtajana ja työskentelee vapaa-ajallaan Zestmark Oy:ssä, joka ponnistelee nuorten merkityksellisen elämän löytämiseksi.

Anttonen, Ojanpää, Fischer ja Fagerholm ovat yksimielisiä siitä, että nuorilla työn merkityksellisyys korostuu. Nuoret haluavat tietää, mikä on työn suurempi tarkoitus, mutta he kysyvät kärkkäästi perusteluja myös yksittäisille työtehtäville. Pomon pitää pystyä perustelemaan, miksi tehdään juuri näin.

Merkitystä nuorille luo korostetusti eettisyys. Erityisesti ympäristönsuojelu on tärkeää. Lassila & Tikanojan kulutusyhteiskunnasta kierrätysyhteiskuntaan -slogan motivoi nuoria ja ST1:n Biofuelsiin on tunkua nuorista tekniikan opiskelijoista, jotka haluavat tulla kehittämään elintarvikejätteistä polttoaineita.

Liksalla motivointi ei toimi suurimpaan osaan, mutta Mika Anttonen muistuttaa, että nuoret eivät ole mikään homogeeninen joukko.

"On niitäkin, jotka haluavat 20-vuotiaana bemarin alleen."

Mirka Fagerholm

Mirka Fagerholm

Mirka Fagerholm on Anttosen kanssa samaa mieltä siitä, että palkka ei ole nuorille kovinkaan tehokas motivaattori. Sen sijaan on aiempaa tärkeämpää, että palkka on oikeudenmukainen. Fagerholmin kokemuksen mukaan nuoret ovat räjäyttäneet aiempien sukupolvien tabun omien ansioiden salailusta ja vertailevat avoimesti palkkojaan.

Läpinäkyvyys on nuorille tärkeää myös muussa yrityksen toiminnassa. Työelämään on astumassa sukupolvi, joka on kaiken tiedon äärellä jo melkein vauvaiästä. Minkäänlainen salailu ja keinotekoiset raja-aidat eivät käy laatuun.

"Tämä sukupolvi ei pokkuroi titteleitä. Se nykäisee toimitusjohtajaa hihasta kertoakseen ideoitaan ja myös edellyttää, että toimitusjohtajalla on aikaa ideoiden kuunteluun", Fagerholm kuvailee.

BearingPoint kilpailee korkeakoulutettujen nuorten parhaimmistosta. Se houkuttelee nuoria lupaamalla mielenkiintoisia töitä, näyttöihin perustuvaa nopeaa etenemistä ja muutaman kuukauden sapatteja intensiivisen työn vastapainoksi.

"Nytkin yksi surffaa tuolla maailmalla ja toinen lähtee tammikuussa."

Töitä voi tehdä etänä, ja konsultinalkuja johdetaan coachaamalla, valmentamalla. Jokaisella työntekijällä on oma coachinsa. Perinteinen käskien johtaminen on menneisyyttä.

Työkaverit ovat tärkeitä, sillä he eivät ole pelkkiä työkavereita vaan myös ystäviä. Tiimityössä porukka hitsautuu yhteen. BearingPointilla työporukan viihtyvyys otetaan niin vakavasti, että firmaan pyrkivä konsultinalku tapaa mahdollisia tulevia kollegoitaan jo hakuprosessin aikana. Kaikilla hakuprosessiin osallistuneilla on veto-oikeus ennen lopullista valintaa.

Nuoret haluavat myös palautetta. Työhaastattelun jälkeen he kysyvät, miksei heitä valittu johonkin tehtävään ja haluavat tietää, mitä he voisivat tehdä paremmin.

"Perustyö ei ole seksikästä. Se on nuorille meiltä aikuisilta välittyvä arvomaailma."

Mika Anttonen

Fagerholmin mukaan on selvää, että nykynuoret mullistavat työelämän lähivuosikymmenillä: luvassa on dynaamista tiimityötä, jossa väittely on kipakkaakin, töitä tehdään välillä kellon ympäri ja eri puolilla maailmaa.

Milleniaanit ovat kasvaneet aidosti globaalissa maailmassa. Tietotekniikan ansiosta heidän sukupolvikokemuksensa on aivan erilainen kuin edellisten sukupolvien. Fagerholm luonnehtii, että "tämä sukupolvi on kasvatettu valloittamaan maailma".

Kun itsevarmat nuoret astuvat työelämään, he haluavat matalahierarkkisia organisaatioita. Pomojen kulmahuoneet ovat jo menneisyyttä yhä useammassa yrityksessä. Nyt on muotia, että koko henkilöstö, osasto tai tiimi tekee työtä saman pöydän ääressä.

"Nykyisen, monilla toimialoilla vallitsevan työtyytymättömyyden perusteella voi kysyä, kuka vanhasta työnteon mallista on oikeastaan nauttinut", Mirka Fagerholm heittää.

Työntekijälähtöinen innovointi on Merja Fischerin mukaan yleistä esimerkiksi Tanskassa. Hänen mielestään tasa-arvoisessa ja matalahierarkkisessa Tanskassa on Euroopan paras työelämä: työntekijöille annetaan oikeasti vastuuta ja vapauksia, mikä kannustaa innovoimaan.

Kuulostaa uuden sukupolven työntekotavalta. Ja hyödylliseltä myös yrityksen näkökulmasta.

Fischer puhuu yrityksen emotionaalisesta pääomasta. Se muodostuu esimerkiksi yrityksen läsnäolosta kotipaikkakunnalla, työilmapiiristä huolehtimisesta ja hyvien asioiden puolesta puhumisesta. Emotionaalinen pääoma säteilee yrityksestä ympäröivään yhteiskuntaan ja nuoret ovat sen herkkiä tulkitsijoita. Emotionaalista pääomaa kasvatetaan perinteisinkin keinoin.

Merja Fischer

Merja Fischer

"Uskollisuus luodaan jo varhaisnuoruudessa. Yrityksen läsnäoloa voi olla esimerkiksi lapsille järjestetty joulujuhla. Kyse on yrityksen ja ihmisen kohtaamisesta. Ei pidä myydä sellutehtaan kulttuuria, vaan välittämisen kulttuuria."

Kun nuorelle on tullut jo varhain hyvä käsitys yrityksestä, hän hakeutuu sinne töihin. Mutta vain, jos hän allekirjoittaa yrityksen arvot ja henkilöstöpolitiikan. Nuorta ei kiinnosta yritys, jonka brändi ei ole aidosti kunnossa. Työpaikkaa harkitseva nuori pystyy helposti selvittämään, miten yritys kohtelee henkilöstöään ja muita sidosryhmiään.

"Kannustava, energisoiva työilmapiiri on nuorille tärkeä", sanoo Fischer.

Sen luominen voi olla haasteellista sellaisilla keski-ikäisten kansoittamilla työpaikoilla, joilla töistä ja työoloista valittaminen on yleistä. Sosiaalinen media on ruokkinut valituskulttuuria entisestään.

"On hiton huono homma, jos nuorille välittyy arvomaailma, jossa pieni kolotus johtuu heti huonosta duunista", Mika Anttonen heittää.

Suomessa on keskusteltu paljon siitä, että opiskeluun menee liikaa aikaa ja opiskelujen aloittaminen viivästyy.

Mirka Fagerholmin mielestä opintojen aloittaminen nopeutuisi, jos yliopistojen pääsykokeisiin ei pitäisi päntätä heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Moni ei jaksa tuossa vaiheessa tarttua uudestaan kirjoihin, vaan pitää välivuoden tai pari.

Fagerholm ja Mika Anttonen eivät ole sinänsä huolissaan opintojen venymisestä, jos opinnot venyvät sen takia, että nuori on ollut töissä.

"Palkkaan ehdottomasti mieluummin kaupan kassalla tai liukuhihnalla työskennelleen kuin pelkästään opiskelleen", Fagerholm sanoo.

Konsultille vähittäiskaupan tai tehtaan käytännön taitaminen on kullanarvoista pääomaa.

"Otan paljon mieluummin töihin kuusi vuotta opiskelleen ja siitä ajasta kaksi vuotta töihin käyttäneen kuin neljä vuotta pelkästään opiskelleen. On tärkeämpää, että nuori tekee koko ajan jotain kuin että valmistuu mahdollisimman nopeasti", Anttonen sanoo.

Koulun ja työelämän välistä kuilua pitäisi madaltaa. Fischer ehdottaa, että opettajat menisivät lukuvuoden päätyttyä kesäkuun alussa viikoksi yrityksiin töihin, jolloin he osaisivat paremmin ohjata nuoria tulevaisuuteen. Näin he näkisivät työelämää muuallakin kuin koulussa.

Vapaaehtoistyössään Zestmarkissa Fischer on huomannut nuorten epävarmuuden. Hänen mielestään nuoret kaipaavat kipeästi lisää tietoa siitä, millaista työelämä on.

"Ei työuraa tarvitse valita seuraavaksi 40 vuodeksi. Itse vertaan työelämää mielelläni helminauhaan, jossa yksi työ on helmi, välissä olevassa solmukohdassa voi tehdä jotain muuta ja sitten tulee taas uusi helmi. Työelämä on pieniä askeleita", hän muotoilee.

"Ei uraa tarvitse valita seuraavaksi 40 vuodeksi. Työelämä on pieniä askeleita."

Merja Fischer

Fischerin mukaan aikuisten rehelliset kertomukset työelämästä rohkaisevat nuoria omissa valinnoissaan aikana, jolloin kaikki on epävarmaa ja valinnanmahdollisuuksia on melkein rajattomasti. Nuorten on tärkeää ymmärtää, että epäonnistuminen on sallittua.

Niin melkein kaikille aikuisillekin on joskus käynyt.

Suomalaisessa yhteiskunnassa elää luja usko koulutukseen. Ehkä liiankin luja.

"Perustyö ei ole seksikästä. Se on nuorille meiltä aikuisilta välittyvä arvomaailma. Jos me väheksymme omassa käyttäytymisessämme suorittavan tason töitä, asenne välittyy vahvasti nuorille", Mika Anttonen väittää.

Hän kertoo kysyneensä kerran SuomiAreenassa yleisöltä, kuinka moni on suositellut lapselleen putkiasentajan ammattia. Yksikään käsi ei noussut. Kuitenkin suorittavan tason työntekijöistä on pulaa ja monella alalla voi tehdä hyvän uran.

Anttosen mielestä Suomeen on yritetty saada väkisin korkeaa koulutusstatusta. Merja Fischer pohtii, että Suomi rakentaa itsetuntoaan koulutuksen kautta. Ylikoulutus pönkittää nuoren kansakunnan itsetuntoa ja sillä haetaan hyväksyntää. Parille edelliselle, hyvinvointivaltiota rakentaneelle sukupolvelle pitkän koulutuksen tärkeys on taottu selkäytimeen niin lujasti, että muut ammattiin pätevöitymisen keinot ovat jääneet Suomessa vähemmälle huomiolle.

"Muodollisen koulutuksen rooli on korostunut suomalaisessa yhteiskunnassa. Korkeakoulututkinto ei tee kenestäkään parempaa ihmistä. Ihmisyys ja hyvyys tulevat aivan muualta", Fischer sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi Sveitsissä ei ole paljon akateemisesti koulutettuja omasta takaa, koska suuri osa nuorista pätevöityy ammattiin kisällijärjestelmän kautta.

"Vanhalle, itseensä luottavalle maalle ei ole mikään ongelma tuoda lääkäreitä ja muita tarvittavia akateemisia ammattilaisia ulkomailta", Fischer pohtii.

Pekka Ojanpään mielestä on sääli, ettei Suomessa hyödynnetä nykyistä enemmän oppisopimuskoulutusta.

"Oppisopimuskoulutuksessa nuori pääsisi aikaisin mukaan työelämään ja hänelle siirtyisi työpaikkojen hiljaista tietoa. Se on myös monelle koulunpenkillä viihtymättömälle loistava tapa hankkia ammatti", Ojanpää sanoo.

Mirka Fagerholmin mukaan suomalaisnuorilla menee keskimäärin hyvin, mutta käynnissä on jakautuminen. Yhdessä päässä ovat menestyvät, fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään hyvin tietoiset nuoret.

Pekka Ojanpää

Pekka Ojanpää

Pekka Ojanpää on nähnyt merkkejä toisestakin päästä. Hän on huolissaan nuorten fyysisestä kunnosta.

"Huonot elintavat näkyvät työhöntulotarkastuksissa. On käynyt niinkin, että kuntotestattavasta nuorten miesten ryhmästä kukaan ei olisi kuntonsa perusteella selviytynyt ruumiillisesti raskaasta työstä", hän kertoo.

Sitten ovat ne, joilta työelämään siirtyminen ei onnistu syystä tai toisesta. Suomessa tähän syrjäytyvien ryhmään kuuluu noin 30 000 nuorta. Usein he ovat toisen tai kolmannen polven työttömiä. Mika Anttonen, Fagerholm ja Ojanpää eivät näe yrityksissään syrjäytyjiä, mutta he sanovat melkein yhdestä suusta, että ongelma on olemassa.

"On kohtuullisen vakava asia, etteivät tuhannet nuoret pääse ikinä kiinni töihin", Ojanpää sanoo.

Ongelmaan on yrittänyt pureutua myös vuonna 2013 voimaan tullut Nuorisotakuu, joka koskee kaikkia alle 25-vuotiaita peruskoulun käyneitä ja alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita. Jokaiselle takuun piiriin kuuluvalle taataan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työnhakijaksi ilmoittautumisesta.

VTV:n tuoreen selvityksen mukaan Nuorisotakuulle asetettuja tavoitteita ei kuitenkaan saavutettu ensimmäisen vuoden aikana. Työttömien nuorten määrä ja nuorten virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen jopa kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Epäonnistumiseen vaikutti ennen kaikkea huono taloudellinen tilanne.

Merja Fischer ehdottaa peruskoulun ja lukion jälkeen kaikille avointa työelämäkoulutusta. Se voisi olla monelle tie opiskelemaan ja töihin kotiin jäämisen sijaan.

"Palkkaan mielummin kaupan kassalla tai liukuhihnalla työskennelleen kuin pelkästään opiskelleen."

Mirka Fagerholm

Kenen vastuulla on nuorten sujuva solahtaminen työelämään? Se on meidän kaikkien vastuulla, keskustelijat sanovat melkein yhdestä suusta ja tarkoittavat tällä myös nuoria. Yhteiskunta ei voi istuttaa keneenkään onnellisuutta, työn tekemisen asenne on itsestä kiinni.

Lääkkeeksi keskustelijat eivät tarjoa valtion tukitoimia ja yritysten aseman helpottamista, vaan nuorista välittämistä. Sen näyttämistä, että nuoret ovat tärkeitä ja että heitä arvostetaan. Ajan käyttämistä nuoriin.

"Työelämässä on hienoja nuoria. Meidän velvollisuutemme on tukea heitä. Olen vakuuttunut, että nuori sukupolvi vie maata eteenpäin", Pekka Ojanpää sanoo.

"Aikuisilla ei ole tarpeeksi aikaa nuorille, mutta välittämisen merkitys on hirveän suuri", Mika Anttonen summaa.

Rajojen asettaminen ja työn merkityksen avaaminen nuorille on kovaa työtä, mutta se on avainasemassa, jos halutaan säilyttää nykyinen suomalainen yhteiskuntamalli.

"En ole kuullut hirveästi tällaista yhteisöllisyyteen perustuvaa keskustelua", Anttonen sanoo.

Merja Fischerin mukaan ei ole niinkään kyse siitä, että nuoret ovat muuttuneet, vaan yhteiskunta ja työelämä ovat muuttuneet.

"Meidän sukupolvellamme oli helpompaa", hän sanoo ja muistuttaa, että me kaikki voimme tehdä joka päivä jotain sen eteen, että nuoret viihtyvät työelämässä.

"Kauppareissulla nuori kassa joutui laskemaan ostokseni kaksi kertaa. Hän oli ensimmäistä päivää töissä. Sanoin hänelle, että älä välitä, me olemme kaikki olleet joskus ensimmäistä päivää töissä."

Niin yksinkertaista se on.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä