Tulevaisuuden eläkeläinen ei voi turvautua vain työeläkkeeseen

21.1.2014

Työurien pidentäminen ja suomalaisen eläkejärjestelmän uudistaminen ovat tänäkin vuonna suurennuslasin alla julkisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa. Selvää on, etteivät työeläkkeet enää tulevaisuudessa vastaa entistä tasoa.

"Henkilökohtainen eläkesäästäminen oli erittäin hyvä tapa varautua eläkepäiviin. Vuonna 2010 lainsäädäntöön tehdyt uudistukset ja lopulta viime vuoden alussa voimaan astuneet lakimuutokset kuitenkin romuttivat vapaaehtoisten eläkevakuutusten ja ps-tilien kiinnostavuuden kokonaisuudessaan, kun ehdot eläkesäästöjen nostamisesta verovähennetysti heikkenivät merkittävästi. Sama koski yritysten yksittäisille työntekijöilleen hankkimia eläkevakuutuksia", Mandatum Lifen toimitusjohtaja Petri Niemisvirta pahoittelee.

Vuodesta 2013 alkaen uusi yksilöllisen eläkevakuutuksen tai ps-tilin ottaja voi hyödyntää säästöjen verovähennyskelpoisuutta ja ottaa säästönsä käyttöön vasta, kun saavuttaa vanhuuseläkeiän ylärajan. Se on tällä hetkellä 68 vuotta, mutta todennäköisesti nousee vielä tulevaisuudessa. Muutos ei koskenut ryhmäeläkevakuutuksia.

"Yritykset voivat edelleen tarjota henkilöstölleen turvaa ja hyvinvointia eläkepäiviä varten. Hyville työnantajille lisäeläkkeet eivät ole ylimääräinen kulu tai etu, joka heidän olisi pakko tarjota. Kyse on siitä, että työnantajat haluavat varmistaa työntekijöidensä hyvinvoinnin myös työuran päättymisen jälkeen ja näkevät lisäeläkkeet osana kokonaiskompensaatiota," Niemisvirta korostaa.

Lisäeläkkeet ovat olleet tavanomainen etu yritysten johdolle, mutta työeläkelain muutosten myötä eläketurvan täydentäminen on tullut entistä tarpeellisemmaksi ja monet yritykset ovat halunneet laajentaa eläkevakuuttamisen koskemaan myös yritysten avainhenkilöitä, asiantuntijoita ja koko henkilöstöä.

"Kun suomalaiset nuoret työntekijät heräävät siihen, että heidän työeläkkeensä ei vastaa odotuksia, on lisäeläkkeen tarjoavalla työnantajalla etulyöntiasema myös rekrytointimarkkinoilla", Niemisvirta uskoo.

"On tärkeää, että eläkeajasta puhutaan, jotta työntekijät alkavat myös meillä arvostaa työnantajan tarjoamaa lisäeläke-etua. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa erityisesti koulutettujen työntekijöiden keskuudessa tietoisuus omasta eläketurvasta on paljon korkeammalla, ja työnantajan maksamia eläke- ja riskivakuutuksia osataan vaatia."

"Suomalaisten eläkeodotukset epärealistisia"

Finanssialan Keskusliiton kyselyissä suomalaiset työntekijät ovat määritelleet riittäväksi eläkkeeksi yli 60 % loppupalkasta. Nykyiset työeläkkeet yltävät kuitenkin enää vain noin puoleen työuran lopun palkkatasosta.

Niemisvirta arvioi, että nyt 20–30-vuotiaiden suomalaisten eläke on tulevaisuudessa noin 30–40 % loppupalkasta. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien mukaan vuonna 2050 eläkeikään tulevien keskieläke on noin 43,3 % keskipalkasta, jos Suomen talous kasvaa odotetusti.

"On selvää, ettei työeläke enää jatkossa riitä tyydyttävän elintason ylläpitämiseen eläkeajalla. Suomalaisten käsitys oman eläkkeensä määrästä on vielä toistaiseksi ollut epärealistinen," Niemisvirta toteaa.

Elinaikakerroin tuli leikkaamaan eläkkeitä

Vuonna 2005 tehtiin 1960-luvun alussa luotuun työeläkejärjestelmäämme sen historian merkittävimmät uudistukset, kun esimerkiksi eläkkeitä leikkaavan elinaikakertoimen käyttöönotosta päätettiin ja eläkeikä muutettiin entisestä 65 vuodesta joustavaksi 63 ja 68 vuoden välille. Järjestelmä kaipasi ja kaipaa yhä uudistamista, sillä elinajanodotteemme pitenee edelleen ja eläkkeitä maksavien työikäisten määrä vähenee.

Viime vuoden huhtikuussa Suomessa oltiin ensimmäisen kerran tilanteessa, jossa työntekijöiltä kerättävät eläkevakuutusmaksut eivät enää kattaneet maksettavia eläkkeitä. Eläkevakuutusmaksujen hupenemista paikataan siis yhä enenevissä määrin eläkerahojen sijoitustoiminnan tuotoilla.

Vuoden 2005 uudistuksessa tehtiin muitakin todellisen eläköitymisiän nostamiseen tähtääviä toimenpiteitä: esimerkiksi varhaiseläkkeitä karsittiin ja niiden alaikärajoja nostettiin. Vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen1 mukaan nimenomaan työttömyyseläkkeen poistaminen ja niin sanotun työttömyysputken alaikärajan nosto ovat saaneet ikääntyvät (50–64-vuotiaat) pysymään kauemmin työelämässä, mutta joustava vanhuuseläkeikä ei ole vaikuttanut toivotusti. Painetta eläkeiän nostamiseksi siis on yhä.

Seuraavan laajemman työeläkejärjestelmän uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017. Se pohjaa Jukka Pekkarisen vetämän työryhmän selvitykseen, joka valmistui viime vuoden lokakuussa. Selvityksen perusteella tehdään lopulliset päätökset esimerkiksi uusista ikärajoista, varhais- ja perhe-eläkkeistä sekä eläkkeen määräytymisen yksityiskohdista.

Ryhmäeläkevakuutus

  • Ryhmäeläkkeessä on vakuutettuna objektiivisesti määritelty henkilöstöryhmä, jossa pitää olla vähintään kaksi henkilöä. Sillä voidaan täydentää ryhmän jäsenten lakisääteistä eläketurvaa ja/tai aikaistaa eläkkeelle siirtymistä.
  • Ryhmäeläke on kustannustehokas osa kokonaiskompensaatiota: siitä ei makseta palkan sivukuluja ja yritys voi vähentää maksut verotuksessaan. Työntekijää verotetaan vasta eläkkeellä.
  • Nykypäivän lisäeläkkeet ovat pääosin maksuperusteisia eli työnantaja sitoutuu tietyn eläketason takaamisen sijaan maksamaan sovitun maksun vakuutukseen (esim. 15 % vuosiansioista). Eläke muodostuu kertyneistä säästöistä – maksuista ja tuotoista – sovitulle ajalle jaksotettuna.
  • Vakuutussäästöjen sijoittamisessa on useita vaihtoehtoja. Yritys voi päättää sijoituskohteet tai antaa vakuutetulle oikeuden valita sijoituskohteet itse.
  • Ryhmäeläkevakuutuksella voidaan sitouttaa arvokasta työntekijää. Sitouttamisen tehostamiseksi voidaan sopia, että työntekijä saa oikeuden vakuutussäästöihin vasta, kun työsuhde on kestänyt sovitun ajan tai että ennen sovittua määräaikaa irtisanoutuva työntekijä menettää aina parin viimeisen vuoden maksut.

Lähteet

1 Valtioneuvoston kanslia: Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeellesiirtymisikään.
Eläketurvakeskus: www.etk.fi. Raportti Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2011.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 67/2013.
Jokela, Lammi, Lohi, Silvola 2013: Vapaaehtoinen henkilövakuutus.
Poikonen, Silvola 2010: Eläkesäästäminen.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä