Sijoittamisen taide

4.10.2013 Anna Väre Kuvat: Jonas Lundqvist

Varallisuutta voi säilöä esimerkiksi osakkeisiin tai taiteeseen. Galleristi Kaj Forsblomin ja varainhoidon johtaja Jukka Pirskasen mielestä hyvään elämään kuuluu sijoittaminen molempiin.

Galerie Forsblomin pääsalissa kävijää katsovat Chantal Joffen sielukkaat naiset. Maalausten hahmot porautuvat psyykeen ja kertovat omaa, emotionaalisesti latautunutta tarinaansa naisena olemisesta. Pienemmässä näyttelytilassa herkistävät Nelli Palomäen ajattomat valokuvat kymmenvuotiaista nuoruuden kynnyksellä. Mieli tarttuu muistoihin, kuljettaa lapsuuteen.

Taiteen aiheuttamaa tunnetta kutsutaan katharsikseksi. Antiikin Kreikan teatterissa syntynyt käsite tarkoittaa henkistä puhdistumista, äkillistä tunnetilaa, joka johtaa elämänhalun voimistumiseen. Kokemus on tuttu jokaiselle, joka on joskus huumaantunut musiikista, kirjallisuudesta tai seisahtunut vaikuttavan taideteoksen eteen.

Ihmiset tarvitsevat taidetta kestääkseen elämää. Mutta miksi yksi liikuttuu katsellessaan Joffen psykologisesti voimakkaita naisfiguureja ja toinen Palomäen hetkessä tunnelmoivia otoksia?

Rahallisesta arvostaan huolimatta taide on aina subjektiivista.

"Yleensä neuvon ihmisiä tekemään rahansa pörssissä ja sijoittamaan voitot taiteeseen", sanoo galleristi Kaj Forsblom, yksi Suomen arvostetuimmista taideasiantuntijoista.

Forsblom ja Mandatum Lifen Varainhoidon johtaja Jukka Pirskanen istuvat Forsblomin työhuoneessa ja keskustelevat taide- ja arvopapereihin sijoittamisen eroista ja yhtäläisyyksistä. Molemmat miehet ovat enemmän tai vähemmän intohimoisia taiteen keräilijöitä ja sijoittajia myös rahan maailmassa.

Galleristi Kaj Forsblom kertoo, että vaimon kanssa heillä on sopimus: jos molemmat huumautuvat samasta työstä toisistaan tietämättä, on teoksella paikka heidän kotonaan.

Galleristi Kaj Forsblom kertoo, että vaimon kanssa heillä on sopimus: jos molemmat huumautuvat samasta työstä toisistaan tietämättä, on teoksella paikka heidän kotonaan.

Vuonna 1977 ensimmäisen galleriansa perustaneelle Forsblomille taide on rakkaus ja toimeentulo. Vaikka hän arvioi taidetta työkseen, hän käy näyttelyissä ilman ostoaikeita. Vaimon kanssa heillä on sopimus: jos molemmat huumautuvat samasta työstä toisistaan tietämättä, on teoksella paikka heidän kotonaan.

Forsblomista taide on yksi parhaista tavoista sitoa varallisuutta. Rahalla ei ole kotia.

"Raha ei jää mihinkään, joskus se katoaa ja muuttaa maata. Taiteessa ihminen nauttii estetiikasta ja sen tuomasta nautinnosta. Joskus järkevistä hankinnoista voi saada myös voittoa."

Pirskanen viehättyy mieliteoksissaan taiteilijan tarinasta ja eletystä elämästä. Hyvässä seurassa taiteeseen liittyy keskustelu töiden nyansseista. Hän myöntää, että tunnepäissään töitä tulee joskus ostettua enemmän kuin oli tarkoitus.

"Esimerkiksi osakesijoittamiseen verrattuna taiteen ostaminen on sikäli riskitöntä, että taiteesta saa aina mielihyvää, vaikka sijoitus ei olisikaan taloudellisesti kannattava. Vertaisin taidetta viiniin. Jos siitä pitää, toisen on mahdotonta sanoa valintaa vääräksi", Pirskanen toteaa.

Huutokauppakamarit toimivat pitkälti pörssin tapaan. Niissä työskenteleville välittäjille on tärkeää saada kauppoja aikaiseksi, kun taas sijoitusasiantuntijat hakevat aina asiakkaan kannalta optimaalista ratkaisua.

Koko maailman taiteesta noin kaksi prosenttia on arvioitu sijoituskohteiksi. Arvosijoitusten seulominen taiteen tulvasta vaatii asiantuntemusta ja aidon kiinnostuksen. Samaa tarvitaan osakemarkkinoilla.

Sijoittamiseen valmistautumista Forsblom ja Pirskanen pitävät varsin samanlaisena. On tutkittava taiteilijan tai yrityksen taustat ja tavoitteet ja oltava muutenkin perillä siitä, mitä toimialalla tapahtuu.

Forsblom ehdottaa aikalaistaiteen hankkimista yksityisnäyttelyistä, joissa taitelijat myyvät töitään markkinahinnalla. Niin museotkin tekevät.

"Laatu korvaa määrän. Jos ostaa yhden hyvän työn vuodessa, omistaa kymmenen vuoden päästä jo varsin merkittävän kokoelman", Forsblom sanoo.

Taidemaailman huimimmat hinnannousut nähdään yleensä jälkimarkkinoilla, kuten taidehuutokaupoissa. Suomessa kalleimmat nykytaiteen maalaukset ovat noin 50 000–60 000 euron arvoisia, veistokset ja videot kipuavat 250 000 euroon. Maailmalla liikkuvan taiteen hintoja voi tutkailla tunnettujen taidehuutokauppojen, kuten Sotheby'sin ja Christie'sin nettiluetteloja selailemalla.

"Huutokauppakamarit toimivat pitkälti pörssin tapaan. Niissä työskenteleville välittäjille on tärkeää saada kauppoja aikaiseksi, kun taas sijoitusasiantuntijat hakevat aina asiakkaan kannalta optimaalista ratkaisua", Pirskanen sanoo.

 Omaa tietämystä kannattaa täydentää kysymällä näkemystä muutamalta asiantuntijalta, jotka auttavat oman linjan tai tyylin löytämisessä.

Sijoituksen arvo realisoituu vasta kun siitä luopuu. Yksi sijoittamisen kultaisista säännöistä kieltää rakastumisen sijoituskohteeseen.

Sijoittamisessa järki ja tunne ovat kuin jin ja jang. Taidesijoittamisessa mennään tunne edellä, arvopapereihin suhtaudutaan ensisijassa strategisesti. Silti intuitiolla on aina osuutensa päätöksissä, ja usein pelissä on myös paljon sattumaa. Taiteilijan elämänvaiheet, yrityksessä vaihtuva toimitusjohtaja, innovaatiot tai markkinoiden romahdus vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi osakkeen ja taiteen hintaan. Osakkeen hinta voi sahata vuoristorataa, mutta keskenään yrityksen osakkeet ovat aina samanhintaisia. Taiteilijan töiden hinnat taas voivat vaihdella rajusti valmistusvuoden ja aiheen mukaan. Hienointa on löytää työ taiteilijan kukoistavimmalta luomiskaudelta.

"Taiteilijan tulevan arvon voi nähdä elinkaaren edetessä. Menestyneen taiteilijan uralla on aina kohta, jossa hänen ymmärryksensä taiteesta muuttuu ja hän alkaa luoda jotain erilaista. Tämä näkyy yhtä lailla Andy Warholin kuin Eija-Liisa Ahtilan teoksissa. Ahtilan töiden juuret ovat Suomessa, mutta universaalien tarinoiden avulla hän on luonut oman muotokielensä", Forsblom sanoo.

Pirskasen mukaan samaa voi nähdä joissakin yritysjohtajissa. "On johtajia, joiden aikaisempi toiminta ja olemus luovat mainetta, josta voi jollakin tarkkuudella ennustaa yrityksen tulevaa kehitystä", Pirskanen kertoo.

Mandatum Lifen Varainhoidon johtaja Jukka Pirskasen mieliteoksissa välittyy taiteilijan tarina. Hyvässä seurassa taiteeseen liittyy keskustelu töiden nyansseista.

Mandatum Lifen Varainhoidon johtaja Jukka Pirskasen mieliteoksissa välittyy taiteilijan tarina. Hyvässä seurassa taiteeseen liittyy keskustelu töiden nyansseista.

Suomessa on kymmeniätuhansia taiteen keräilijöitä, mutta vain harva hankkii töitä puhtaasti sijoitusmielessä. Vielä 80-luvulla taidetta hankkivat ahkerasti niin yksityiskeräilijät kuin yritykset. Taantumassa tilanne muuttui, vaikka kompastumisten syyt olivat muissa sijoituksissa kuin taiteessa.

"Yritykset lopettivat taiteen ostamisen, koska pelkäsivät sijoittajien paheksuntaa. Taidetta ei pidetty yritystoimintaan liittyvänä asiana. Luovuuden ja mielen kannalta taiteen kokemisella on kuitenkin valtava merkitys. Koska se vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden hyvinvointiin, vaikuttaa se myös yrityksen tulokseen", Forsblom toteaa.

Galleristi uskoo, että Suomen talous voi kasvaa taiteesta. Hänestä Suomeen tarvitaan kansainvälinen museo maamerkiksi ja turistien houkuttelemiseksi. Siihen eivät riitä Sibeliusmonumentti, Kiasma tai Ateneum. Tarvitaan brändi, jonka kaikki tuntevat.

"Espanjan Bilbao sijaitsee maantieteellisesti syrjässä, mutta silti se kerää Guggenheimillaan valtavia ihmisvirtoja. 10–15 vuoden päästä Helsinki tulee olemaan idän porttina toimiva Airport-Hub, jonka kautta kulkee satoja miljoonia ihmisiä. Meidän on keksittävä keinoja, joilla saamme heidät pysähtymään. Olisi suoranaista hulluutta jättää tämä potentiaali hyödyntämättä", Forsblom sanoo.

Muutos on välttämätöntä niin taiteilijoille kuin yrityksille. Jos pysähtyy keskelle tietä, muut painavat ohi ja pölyn laskeuduttua jäljellä on vain unohdus. Kyse on brändeistä. Taiteilijoista suurimmat ovat brändejä siinä missä yrityksetkin. Sisällön ja työn merkitysten lisäksi brändien hintalappu koostuu logosta tai signeerauksesta, tuotteen tuomasta statusarvosta.

Sanotaan, että vasta kuolema tekee taiteilijasta legendan. Kun taitelija kuolee, hänen työnsä päätyvät perikunnalle. Usein töitä tulee markkinoille niin runsaasti, että hintataso pysyy suhteellisen vakaana. Sijoittajan kannalta oston hetki on tuolloin otollinen. Siinä missä osakkeiden säilytysajaksi suositellaan 6–10 vuotta, taidetta kannattaa kypsytellä 13 vuotta. Vielä 80-luvulla Picasson öljymaalauksen saattoi ostaa 400 000 eurolla, nyt sama työ maksaa 10–15 miljoonaa.

"Sijoituksen arvo realisoituu vasta kun siitä luopuu. Yksi sijoittamisen kultaisista säännöistä kieltää rakastumisen sijoituskohteeseen. Suvun osakesalkussa pitkään olleet yritykset voivat muuttua ajan myötä niin rakkaiksi, että niiden myyminen on vaikeaa. Toisaalta lasten tai lastenlapsien suhde osakesalkussa perittyihin yrityksiin voi olla hyvin erilainen kuin vanhempien. Myös osakkeisiin liittyy arvoa, jota on mahdotonta mitata rahassa", Pirskanen sanoo.

Tuo arvo konkretisoitui vastikään suomalaisten suhtautumisessa Nokian myyntipäätökseen. Tappiollinen liiketoiminta muuttui yhdessä yössä 5,4 miljardin euron arvoiseksi, mutta monen mielestä kauppahinta oli liian alhainen. Myynnin mukana suomalaiset kokivat menettävänsä palan kansallista identiteettiä. Sen arvoa ei mitata rahassa.

Kaj Forsblom on Suomen tunnetuimpia galleristeja. Hän perusti ensimmäisen galleriansa Turkuun vuonna 1977. Vuonna 1983 hän avasi Helsingissä Galerie Forsblomin, joka on tällä hetkellä yksi Euroopan johtavia nykytaidegallerioita. Vuosittain galleria tarjoaa kymmenen näyttelyä kahdessa tilassa. Forsblom on kuratoinut laajoja retrospektiivejä ja näyttelyitä lukuisissa museoissa ympäri maailman.

Jukka Pirskanen on Mandatum Lifen Varainhoidon johtaja. Pirskanen aloitti finanssialalla vuonna 1987 ja oli perustamassa silloisen Kansallispankin ensimmäisiä sijoitusrahastoja samana vuonna kuin sijoitusrahastolaki hyväksyttiin. Sittemmin Pirskanen on työskennellyt muun muassa Suomessa ja Luxemburgissa. Viimeiset viisitoista vuotta hän on toiminut varainhoidon johtotehtävissä.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä