Helene Schjerfbeckin Virkkaava tyttö palasi Suomeen kolmekymmentä vuotta sitten

21.11.2017 Mauri Asumaa Kuvat: Sammon kokoelma/Rauno Träskelin

"Helene Schjerfbeckin maalauksen Virkkaava tyttö hankintaprosessi Sammolle oli seuraava: Hankinta tapahtui vuonna 1985-87, aivan tarkkaa vuosilukua en muista.

Turun Taidemuseon intendentti ja Sammon taideasiantuntija Erik Bergh oli saanut tietoonsa, että Tukholmassa pidettävässä taidehuutokaupassa tulisi myyntiin myös Helene Schjerfbeckin maalaus Virkkaava tyttö vuodelta 1904. Bergh oli ottanut tulevan taidehuutokaupan tiimoilta yhteyttä silloiseen Sammon toimitusjohtajaan Antti Katajaan ja tullut keskustelemaan asiasta, jolloin Kataja innostunut Schjerfbeckin maalauksen hankkimisesta Sammon kokoelmaan.

Kataja ja Bergh olivat sopineet, että Bergh menee Tukholmassa pidettävään huutokauppaan ja pyrkisi huutamaan maalauksen Sammolle. Ongelmaksi oli kuitenkin muodostunut kauppahinnan maksaminen, jos hankinta onnistuisi. Ehtona oli ollut, että kauppahinta on maksettava käteisenä jos ostaja on ulkomaalainen ja maalaus viedään Ruotsista.

Tällöin Kataja oli oivaltanut että minä, jolla oli hyvät suhteet ruotsalaisten vakuutusyhtiöiden palveluksessa oleviin henkilöihin, voisin kaupan mahdollisesti onnistuessa auttaa maksettavan kauppahinnan suorittamisessa, jonka johdosta Kataja kutsui minut työhuoneeseensa heidän keskeiseen palaveriinsa. Tällöin asiaan liittyvä ongelma esiteltiin minulle, jolloin lupasin välittömästi ottaa yhteyttä huutokauppahuoneiston läheisyydessä sijaitsevan vakuutusyhtiö Hansan palveluksessa olevaan tuttavaani ja keskustella hänen kanssaan ongelmastamme.

Ehtona oli ollut, että kauppahinta on maksettava käteisenä jos ostaja on ulkomaalainen ja maalaus viedään Ruotsista.

Tuttavani lupasikin olla meille avuksi ja sanoi olevansa työpaikallaan huutokaupan pitoajan ja toimittavansa Berghille shekin siinä tapauksessa, että kauppa onnistuisi. Bergh ilmoittaisi hänelle vain shekkiin kirjoitettavan kauppasumman määrän.

Koska huutokaupassa tarjottava lopullinen kauppahinta oli siinä vaiheessa vain arvioitavissa, Bergh halusi itsensä turvaksi valtuudet siitä korkeimmasta kauppahinnasta, jonka hän voisi maalauksesta tarjota. Keskustelujen jälkeen Kataja valtuutti Berghin tarjoamaan maalauksesta korkeintaan 80 000 markkaa.

Niillä valtuuksilla ja maksukeinoilla varustettuna Bergh meni Tukholman taidehuutokauppaan. Mahdollisen kaupan onnistuessa Bergh tarvitsisi rahat taulun maksamiseksi samana iltana. Huutokauppa oli meidän konttoriaikamme jälkeen illalla ja minä lupasin jäädä työpaikalleni hoitaakseni tarvittavat yhteydet ruotsalaiseen tuttavaani Hansassa.

Huutokauppailtana Bergh sitten soittikin minulle ja sanoi epäilevänsä, ettei hänen saamansa valtuutus maksimihinnasta todennäköisesti tulisi riittämään. Koska Katajaa ei enää tavoitettu, keskustelimme Berghin kanssa asiasta kahdestaan ja tulimme yhdessä siihen tulokseen, että hän tarvittaessa voisi ylittää tuon 80 000 markan maksimihinnan, jos se ei ylittäisi määrää aivan kohtuuttomasti. Lupasin sitten tulla hänen kanssaan yhdessä nuhdeltavaksi taulua aamulla luovuttaessamme jos hinta olisi noussut yli Katajan valtuuttaman enimmäishinnan.

Lupasin tulla hänen kanssaan yhdessä nuhdeltavaksi taulua luovuttaessamme jos hinta olisi noussut yli Katajan valtuuttaman enimmäishinnan.

Myöhemmin illalla Bergh soitti minulle uudestaan ja sanoi onnistuneensa taulun hankinnassa. Huutokaupassa hänen maalauksesta tarjoamansa hinta Suomen rahaksi muunnettuna 86 000 markkaa oli hyväksytty. Sitä vastaavan shekin järjestin Berghille ruotsalaisen tuttavani avustuksella. Sekä Bergh että minä olimme tyytyväisiä hankintaan.

Myöhemmin samana päivänä Bergh palasi taulu kainalossaan iltakoneella Tukholmasta Turkuun. Minä olin sopimuksemme mukaisesti häntä lentokentällä vastassa ja sain taulun toimitettavakseni seuraavana aamuna Katajalle. Vein taulun yöksi kotiini, jolloin vaimoni halusi sen ripustettavaksi kodissamme seinälle, jossa se oli yön yli. Paketoin sen uudestaan aamulla ja vein Sampoon Antti Katajalle. Kerroin hänelle taulusta maksetun kauppahinnan, jota Kataja ei kommentoinut sanallakaan vaan oli pelkästään hyvin tyytyväinen onnistuneeseen hankintaan.

Sen jälkeen Schjerfbeckin maalaus olikin Sammon johdon kabinetissa Turussa Yliopistonkatu 27:n seitsemännessä kerroksessa, kunnes Björn Wahlroos vei sen myöhemmin Helsinkiin oman työhuoneensa seinälle, jonka saatoin nähdä kerran Wahlroosia haastateltaessa erääseen TV-ohjelmaan."

 

Mauri Asumaa
Viimeksi Sammon osakastoimen johtajana eläkkeelle siirtymiseen 1.2.1998 saakka

Taiteen henki

Sammon laajaa taidekokoelmaa esittelevä Taiteen henki nähdään Helsingin Taidehallissa 25.11.–31.12.2017

Taiteen henki on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Kattava kokoelma pitää sisällään noin 1000 teosta, joista näyttelyn kuraattorina toimiva taidehistorioitsija Tuula Karjalainen on koonnut noin 120 teoksen katsauksen kotimaisen taiteen tarinaan 1820-luvulta 1990-luvulle.

Sammon taidekokoelman tuo suuren yleisön nähtäville tytäryhtiö Mandatum Life sekä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

www.taiteenhenki.fi

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä käsittelemme muun muassa sijoittamista, työelämän aiheita sekä omaa arkea ja riskeihin varautumista.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä