Sanan valta

2.10.2015 Juhani Lehtonen Kuvat: Wonder Agency

Kreikan tilannetta on turhauttavaa seurata. Mutta mitä oikeastaan on tapahtunut ja miksi Kreikan kriisiä ei saada pysäytettyä? Salkunhoidon johtaja Juhani Lehtonen selvittää.

Mieti mitä sanot, jottet tule sanoneeksi mitä mietit, toteaa vanha sanonta. Politiikassa vaalilupaukset vesittyvät helposti valtaan pääsyn jälkeen ja takit kääntyvät silkkivuorit viuhuen, riippumatta siitä millä pituuspiirillä majaillaan.

Kesän aikana euroalueen päällimmäiseksi puheenaiheeksi nousivat jälleen Kreikan ongelmat. Eurokriisin syvimpien syövereiden jälkeen eteläinen Eurooppa on noussut selvästi jaloilleen, Kreikkaa lukuun ottamatta.

Pelastuspaketit, EKP:n pääjohtaja Mario Draghin kuuluisat sanat: ”euro on peruuttamaton... teemme kaiken mahdollisen euron puolustamiseksi” sekä elvyttävä rahapolitiikka yhdistettynä tase-elvytysohjelmiin auttoivat Espanjan, Italian, Portugalin ja Irlannin takaisin jaloilleen, talouskasvun polulle.

Keskuspankkien toiminta perustuu mitä suurimmissa määrin uskottavuuteen ja luottamukseen, kuten sopimusyhteiskunnissa talouden toiminta ylipäätään.

Mieti mitä sanot, jottet tule sanoneeksi mitä mietit, toteaa vanha sanonta.

Kreikan vastaanottama toinen tukipaketti vuonna 2012 (130 mrd. euroa) rauhoitti pankkijärjestelmän sekä mahdollisti valtion ja pankkien pääsyn jälleen kansainvälisille lainamarkkinoille, kun velkojien ja markkinoiden orastava luottamus Kreikkaan oli palautunut. Kreikan bkt:n kehitys kääntyi jopa nousuun ja valtion budjetti taittui ylijäämäiseksi. Kansantalouden kehityspolku näytti suotuisalta, kunnes maa alkoi valmistautua tammikuussa 2015 parlamenttivaaleihin.

Kovaa sisäpoliittista linjaa pitänyt vasemmistopuolue Syriza voitti talvivaalit ennennäkemättömällä vyöryllä. Puolueen vaaliohjelma perustui pääasiassa lupaukseen paremmasta neuvottelutuloksesta velkojien kanssa. Dramaattisesti yli varojensa elänyt maa osti lupauksen helposti.

Syriza aloittikin kohtalaisen nopeasti ohjelmalinjauksensa toteuttamisen. Velkojien kanssa päätettyjä ja toimeenpantuja rakenteellisia uudistuksia kumottiin ja yksityistämisprojektit pysäytettiin. Julistettiin kansan ylpeyttä ja itsetuntoa. Markkinat ja velkojat alkoivat hermostua.

Valtiovarainminiteriksi nousi Yanis Varoufakis, kreikkalainen ekonomisti ja taloustieteen peliteorian tohtori. Ohjelmansa mukaisesti hallitus ryhtyi neuvottelemaan velkojen uudelleen järjestelystä ja laina-aikojen pidennyksiestä.

Helmikuussa 2015 Kreikka saikin kasaan väliaikaisen paperin velkojien (Troikka) kanssa laina-aikojen pidennyksestä. Kesäkuu 2015 alkoi muodostua takarajaksi aiempien lainojen erääntymisen vuoksi. Oli pakko päästä sopuun velkojien kanssa. Vähitellen Syrizan puhe kuitenkin kiristyi.

Varoufakis käytti peliteoriaa tunteville tutut neuvotteluteorioiden klassiset käänteet miltei oppikirjatarkkuudella. Näimme bluffit ja kriisit. Lopulta pelaaminen ajautui kuitenkin umpikujaan, ja velkojat vetivät viimeisen esityksensä pois pöydältä, sillä määräaika oli umpeutunut ilman sovintoa.

Sitten alkoi tapahtua kummia. Kreikka päätti äänestyttää kansalaisillaan jossakin neuvotteluvaiheessa pöydällä olleen sopimusluonnoksen. Kansanäänestyksen lopputulos oli kielteinen. Ei sopua velkojien kanssa.

Luottamuksella on hinta, ja joskus hintalapussa on paljon nollia. Kreikan Syriza -hallitus romutti täysin aiempina vuosina tehdyn työn, jolla oltiin palautettu velkojien ja markkinoiden luottamus Kreikkaan. Maa oli ajautumassa heinäkuussa 2015 pankkijärjestelmän sulkemisen jälkeen lähelle humanitaarista kriisiä – 2010-luvulla ja euroalueen jäsenenä. Käsittämätöntä.

Kreikka oli ajautumassa pankkijärjestelmän sulkemisen jälkeen lähelle humanitaarista kriisiä.

Syrizan johto kuvitteli saaneensa kansanäänestyksen ei-tuloksella vipua neuvotteluihin. Toisin kävi.

Heinäkuun 12. päivänä solmittu esisopimus velkojien kanssa oli lopulta tavallisen kreikkalaisen kannalta merkittävästi kireämpi ja epäsuotuisampi kuin aiemmin kesäkuussa pöydällä olleet aihiot.

Mikä pahinta, jälleen kerran sananvalta oli tuhonnut luottamusta demokratian kehdossa. Varoufakis joutui jättämään valtiovarainministerin tehtävät. Lopulta, elokuun puolivälin jälkeen, euromaat ovat yksi toisensa jälkeen hyväksyneet Kreikan kolmannen lainaohjelman. Siinä tähdätään jälleen +3,5 prosentinn budjetin ylijäämään vuonna 2018.

IMF tullee olemaan tässäkin ohjelmassa mukana, kunhan laina-aikoja ensin pidennetään noin 60 vuodella ja alkuun tehdään kymmenen vuoden korkovapaat. IMF:n kehikossa tämä johtaa ”kestävämpään lainaohjelmaan”. 60 vuoden laina-ajan pidennys muuten vastaa korkomatematiikassa noin 40 prosentin velkamäärien leikkausta Kreikan velkojen nykyarvoon.

On turhauttavaa seurata samaa kaavaa kerta toisensa jälkeen.

Poliitikot haluavat valtaa, ja valtaa saa kohtuullisen helposti lupaamalla kuun taivaalta. Kreikassa on ennenaikaiset parlamenttivaalit syyskuun lopussa 2015. Toivottavasti demokratian kehto ei keiku pahasti kumolleen tällä kertaa. Sen verran tavallisia kreikkalaisia on jo nyljetty.

Neljättä Kreikka-pakettia tuskin euroalueella nähdään, joten vaaliohjelmia ryhdytään markkinoilla seuraamaan suurennuslaseilla. Miettikää, mitä sanotte.

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä käsittelemme muun muassa sijoittamista, työelämän aiheita sekä omaa arkea ja riskeihin varautumista.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä