Salkunhoitajan lokikirja: Kohti syyspuhureita

4.10.2013 Juhani Lehtonen, johtaja, Salkunhoito

Salkunhoidon johtaja Juhani Lehtonen teki poimintoja Mandatum Lifen Korkosalkun lokikirjasta kevään ja kesän 2013 ajalta. Kesäkelien jälkeinen syyspuhuri tempaisi korkotason nousuun ja erotteli jyvät akanoista.

Juhani Lehtonen

Juhani Lehtonen

Toukokuu

Kansainvälisillä korkomarkkinoilla kääntyy tärkeä lehti, kun Yhdysvaltojen keskuspankki FED ilmoittaa, että se ryhtyy todennäköisesti vähentämään talouden lisäelvytystä jo tänä vuonna.

Markkinoilla reaktiot ovat tylyt. Yhdysvalloissa korot nytkähtävät nousuun saman tien, ja perässä tullaan pitkin länsimarkkinoita.

Suurin reaktio nähdään kuitenkin niin sanottujen kasvumarkkinoiden valuutta- ja korkomarkkinoilla. EM-valuuttoja (emerging market) myydään kuin viimeistä päivää, ja EM-korot nousevat nopeasti. Monen vaihtotasealijäämäisen kehittyvän maan pidemmän aikavälin korkotaso ampaisee nousuun. EMD-sijoittajalle (emerging markets debts) ajat ovat ankarat. Äyskärille on käyttöä.

Kesäkuu

Korkosalkkumme omistaa suurimmaksi osaksi pohjoismaalaisia yrityslainoja, joilla on mielestämme edelleen tuottopotentiaalia korkomarkkinoilla. Mutta alla olevien korkojen nousu tekee päivittäin arvostamamme Korkosalkun osuuden arvoon (NAV, net asset value) tappiota, jos emme ole hereillä suojauksissa.

FEDin starttipaukun jälkeen globaalit osakemarkkinat syöksyvät melkoiseen myyntipaineeseen EM-pörssien johdolla, ja luottoriskimarkkinat seuraavat perässä. Aallokon kasvaessa reivaamme Korkosalkun riskipositiota selvästi pienemmäksi korko- ja valuuttariskien suhteen. "Kolmonen keulaan!"

Heinäkuu

Suomen lomakuukausi näyttää aluksi synkältä. Talousmaailmassa viuhuu kalenterikuukausittain, ja viime vuosina on totuttu siihen, että heinä–elokuussa ukkospilvet ovat päällä kellontarkasti.

Heinäkuu osoittautuu kuitenkin huomattavasti pelättyä rauhallisemmaksi. FED taitaa itsekin yllättyä EM-markkinoiden voimakkaasta reaktiosta keskuspankin haukkamaisiin sanamuotoihin. Keli tyyntyy.

Nostamme myötätuulipurjeen. Spinnut nousevat monella muullakin sijoittajalla, muun muassa osakemarkkinoilla kerätään nopeasti takaisin kesäkuun tappiot. Myös yrityslainojen puolella tilanne rauhoittuu. Luottoriskipreemiot performoivat jälleen.

Vain EM-vene jatkaa vuotamistaan, ja markkinoilla ryhdytään tarkastelemaan toden teolla kasvumarkkinamaiden rahoitusmalleja. Jos niin sanottu portfolioflow eli sijoittajien rahavirta EM-maihin tyrehtyy Yhdysvaltojen vaihtoehtoiskustannuksen hinnan eli korkotason nousun myötä, mistä vaihtotasealijäämäiset EM-maat saavat rahoituksensa? Sijoittajat jatkavat EM-velan myyntiä. Monen vaihtotasealijäämäisen kehittyvän maan pidemmän aikavälin korkotaso tuplaantuu toukokuun alusta heinäkuun loppuun.

Elokuu

Pohjoismaiden lomakuun jäljiltä uusemissioiden markkinat avautuvat jälleen, ja Korkosalkkumme osallistuu muutamiin mielenkiintoisiin emissioihin. Olemme pitänet jonkin verran käteistä, ja kun Finnair ja Outotec tulevat ulos riittävän houkuttelevilla tasoilla riskiinsä nähden, käytämme pienen osan ruudista niihin.

"Tarkkana tutkalla, missä vendataan!" Kesällä alkanut skandivaluuttojen (SEK, NOK) myyntipaine eskaloituu, ja päätämme avata hieman Norjan kruunu -riskiämme Korkosalkussa. Salkussamme on muutamia mielenkiintoisia norjalaisia high yield -lainoja, jotka ovat monesti vakuudellisia ja toisaalta vaihtuvakorkoisia (floating rate). Nämä flotarit ovat olleet hyviä korkoriskimielessä, kun korot ovat jatkaneet nousuaan. Toisaalta myös yrityslainojen dokumentaatioon on kiinnitetty edelleen paljon huomiota, sillä loppupeleissä se on ratkaisevaa. Hinta on vain yksi elementti. Millaiset rahoituksen saamisen ehdot lopulta ovat?

Elokuun lopussa EMD-indeksit ovat laskeneet vuoden alusta keskimäärin yli 10 prosenttia, niin paikallisvaluuttojen (LC, local currency) kuin länsivaluuttojenkin (HC, hard currency) korkomarkkinoilla.

Korkosalkku selviää kohtuullisen hyvin kesän turbulenssista. Korkoriskin määrää eli duraatiota on onnistuttu madaltamaan aktiivisin toimenpitein johdannaissuojausten avulla.

Syyskuun alku

Kun Saksan kymmenen vuoden korko nousi elokuun lopussa pitkästä aikaa lähelle 2 prosenttia, syyskuussa mennään jo tämän tason yli. Salkussamme ei ole lainkaan valtionlainoja euroalueelta, mutta alla olevien valtionlainojen ja niin sanottujen swap-korkojen (koronvaihtosopimukset vaihtuvakorkoisen ja kiinteäkorkoisen välillä) nousu on välittynyt myös yrityslainojen arvostustasoihin.

Näyttää siltä, ettei korkojen nousu mene hetkessä ohi. FED ilmoittanee jo syyskuun kokouksessaan, että keskuspankin massiivinen valtion- ja asuntomarkkinalainojen osto-ohjelma (QE, quantitative easing) on tulossa reivauksen piiriin.

FEDin pääjohtaja Ben Bernanke on jäämässä tammikuussa 2014 pois ruorin takaa, ja uudeksi kippariksi on asettumassa joko Larry Summers tai Janet Yellen FEDin nykyisestä johtokunnasta. Bernanke tuskin haluaa jäädä matrikkeliin pääjohtajana, joka läväytti kaikkien aikojen suurimman stimuluksen päälle ja jätti paatin tähän asentoon. Siksi stimuluksen alasajo tapahtunee tänä vuonna – varsinkin, jos Yhdysvaltojen talouden kunto sen mahdollistaa.

Keskimäärin tämä tarkoittaa korkojen nousupaineen jatkumista, kunnes tuottokäyrän pidempi pää on tuottotasolla, joka pitää sisällään koko myöhemmin tapahtuvan ohjauskoron nostosyklin ja toisaalta riittävän inflaatiopreemion. Yhdysvaltojen 30-vuotinen valtionlaina on tätä kirjoittaessa 3,9 prosenttia. Tilaa on nousta 4 prosentin päälle.

Miehistömme on siis oltava erityisen hereillä koko syksyn ja talven sekä pyrittävä taklaamaan mahdollisimman hyvin nousevien korkojen ympäristö. Myös yrityslainojen nimivalinnan merkitys kasvaa, kun korkotason myötä jyvät alkavat erottua akanoista. Kaikki yhtiöt eivät saa enää järjestettyä rahoitustaan massiivisen halvalla all in -hinnalla.

Korkosalkkumme juokseva tuottotaso on syksyyn lähdettäessä vuositasolla noin 4 prosenttia, ja purjeet valitaan syksyn keleihinkin aina tilanteen mukaan. "Kolmonen valmiiksi keulalle, alamerkki lähestyy – jiipataan styyralle, otetaan sisäpaikka. Uusi kryssi alkaa."

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-17, pe 8-16

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä