Polvi polvelta parempi

2.10.2015 Jukka Nortio Kuvat: Bryan Saragosa

Perheyrityksen omistajuuteen kasvetaan perinteiden kautta ja kouliinnutaan tämän päivän haasteissa. Kun eurot ja emootio ovat samassa pöydässä, johtamiseen tarvitaan strategian lisäksi tunneälyä.

Yli 80 prosenttia suomalaisyrityksistä on perheyrityksiä. Niissä valtaa käyttää yksi suku tai perhe, jonka jäsenet osallistuvat useimmiten yrityksen operatiiviseen toimintaan tai ainakin sen hallitustyöskentelyyn.
Vaikka valtaosa niistä on yrittäjäpariskunnan mikroyrityksiä tai koko perheen pyörittämiä pk-yrityksiä, mukaan mahtuu myös kansainvälisesti menestyneitä miljardiluokan pörssiyrityksiä.

Perheyritykset tuottavat yli kolmanneksen suomalaisyritysten tuottamasta jalostusarvosta ja työllistävät yksityisen sektorin työvoimasta reilut 40 prosenttia. Ne ovat hyvin kasvuhaluisia ja pitkällä aikavälillä muita yrityksiä kannattavampia. Perheyritykset ovat toiminnassaan vastuullisia ja niiden toimintaa ohjaa vahva traditio ja arvopohja. Ne huolehtivat myös työntekijöidensä hyvinvoinnista. Niinpä työsuhteet voivat olla hyvinkin pitkiä, jopa sukupolvien yli jatkuvia.

Perhe on paras – ja pahin. Perinteiden ja perheen tekemän työn kunnioitus saattaa tehdä ulkopuolisten neuvojen kuuntelemisesta vaikeaa, eivätkä perinnönjaot tai sukupolvenvaihdokset mene aina oppi­kirjojen mukaan. Sisäänpäin kääntyminen, nepotismi, traditioihin tarrautuminen ja perheen sisäiset kärhämät voivat suistaa menestyneenkin yrityksen ­ahdinkoon.

Miten perheyritykset tasapainoilevat mahdollisuuksien ja uhkien ristiaallokossa?

Ei riitä, että yrittäjät tekevät töitä 23 tuntia vuorokaudessa. Vasta se tuottaa tuloksen, kun 1 200 henkeä tekee yrityksen eteen töitä niin hyvin kuin osaa.

Harri Broman

Perheyritystä sitoo vahva yhteenkuuluvuus ja samaan hiileen puhaltaminen. Omistajayrittäjä tuntee yhteenkuuluvuutta oman perheen ja suvun kanssa, mutta kokee myös yrityksen työntekijät osaksi yhteisöä, josta hänellä on vastuu. Monissa yrityksissä omistaja tuntee työntekijät nimeltä.”Firma on kuin iso perhe, jossa emootioilla on suuri merkitys”, sanoo Perheyritysten liiton puheenjohtaja Leena Mörttinen.

Vastuu työntekijöistä näkyy konkreettisesti yritysten arjessa esimerkiksi koneiden ja automaation käyttöönotossa. Mörttisen mukaan vastuullinen perheyrittäjä näkee vaivaa, että hän saa työntekijät ja uuden teknologian sovitettua yhteen mahdollisimman hyvin.

Kun osaajista on pulaa ja yritykset käyvät kiihtyvää kamppailua parhaista tekijöistä, työvoimakeskeinen ajattelu korostuu.

”Elämme työvoimaniukkuuden aikaa, joten yhdelläkään yrityksellä ei ole varaa ylenkatsoa henkilöstöään. Tämä korostuu perheyrityksissä, joiden aikajänne on paljon pidempi kuin neljännesvuosi”, Mörttinen sanoo.

Autojen varaosakauppaan erikoistuneessa Broman Groupissa on oivallettu, ettei menestystä rakenneta perheen voimin, vaan tuloksen tekevät työntekijät. Siksi henkilöstöä on kohdeltava oikeudenmukaisesti, reilusti ja rehellisesti.

”Ei riitä, että yrittäjät tekevät töitä 23 tuntia vuorokaudessa. Vasta se tuottaa tuloksen, kun 1 200 henkeä tekee yrityksen eteen töitä niin hyvin kuin osaa. Hyvän henkilöstön avulla olemme tässä ja pääsemme eteenpäin”, sanoo Broman Groupin toimitusjohtaja ja sen pääomistajiin kuuluva Harri Broman.

Bromanin isoisä toi ensimmäiset Datsunit Suomeen, ja hänen isänsä perusti Pielisensuun Auton vuonna 1965. Nyt veljekset Harri ja Eero Broman johtavat autovaraosakaupan konsernia, joka tunnetaan parhaiten Motonet- ja AD Varaosamaailma -kauppaketjuistaan. Toimipaikkoja Broman Groupilla on 43, ja sen liikevaihto ylsi viime vuonna 235 miljoonaan euroon. Tulosta konserni teki 25 miljoonaa euroa.

Perheyrittäjyyden problematiikka kiteytyy kahden aikaperspektiivin jännitteeseen: pitkän aikavälin sitoutuneeseen omistajuuteen ja toimintaympäristön jatkuvien muutosten vaatimaan nopeaan päätöksentekoon.

Mörttisen mukaan perheyrityksillä on kiivastahtisessa bisneksessä monia etuja. Esimerkkivertailuun hän ottaa start up -yritykset, joissa on tyypillisesti kokematon yrittäjä ilman bisnesaihiota ja asiakkaita sekä usein vielä kokematon rahoittaja.

”Toisin on perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa, jossa uuden sukupolven edustaja on imenyt start up -maailman opit ja on valmiiksi kansainvälisesti ajatteleva ihminen. Samalla hän saa vanhan yrityksen rakenteet, asiakkaat, vahvan taseen ja perinteet perintönä. Moni yrittäjä testaa uusia ajatuksia omistamassaan start upissa ja tuo parhaat kehitysideat mukanaan perittyyn yritykseen. Näin yhdistyvät kahden maailman parhaat puolet”, Mörttinen sanoo.

Koska maailma muuttuu, pitää myös perinteisten perheyritysten kulttuurissa tapahtua muutoksia. Mörttisen mukaan suomalaisyritysten ongelma on pitkään ollut teollisuusvetoisuus.

Tarvitaan visionääristä omistajuutta, kykyä nähdä muutos ajoissa ja reagoida siihen välittömästi.

”Emme ymmärrä kuluttajabisnekselle tyypillisiä, nopeita asiakastarpeiden muutoksia. Nyt kun nopeat muutokset ovat tulleet myös B2B-kauppaan, monet perinteisesti toimivat perheyritykset voivat joutua pulaan, jos valmiutta muutokseen ei ole”, Mörttinen sanoo.

Siksi tarvitaan visionääristä omistajuutta, kykyä nähdä muutos ajoissa ja reagoida siihen välittömästi.

”Pitää olla rahkeita investoida, ymmärtää teknologiaa, tehdä rohkeita internet of things -hankkeita ja hypätä tuottavuudessa uudelle tasolle. Tämä on muun muassa monen perheyrityksenä toimivan konepajan haaste”, Mörttinen pohtii.

Monissa yrityksissä uusien innovaatioiden käyttöönotto ja toimintatapamuutosten välttämättömyys on ymmärretty ja Mörttisen peräänkuuluttamia uudistuksia on tehty hyvällä sykkeellä. Fastems ja Ensto ovat hyviä esimerkkejä yrityksistä, jotka ymmärtävät maailman muutoksen. Ne ovat uudistaneet tuotekehitystään, tuotantoaan ja alihankkijayhteistyötään ketterämmäksi vastatakseen paremmin asiakkaidensa tarpeisiin. Toimintaa on digitalisoitu ja yrityksissä suositaan rohkeaa ja ennakkoluulotonta kokeilukulttuuria. Samoin keinoin toimintamalliaan ovat ajan saatossa muuttaneet Kemppi, Kone ja Sanoma.

Broman Groupin menestystarina on mainio esimerkki visionäärisestä perheyrittäjyydestä, jossa pitkäntähtäimen suunnittelu ja herkkyys markkinoiden muutoksille ovat tuottaneet tulosta.

”Haluamme olla toimialamme suunnannäyttäjä. Tuomme toimintaamme jatuvasti meille sopivia uudenlaisia ratkaisuja ja toimintatapoja. Esimerkiksi nelisen vuotta sitten lanseerasimme ensimmäisen kortittoman kanta-asiakas-järjestelmän, jossa asiakas tunnistetaan ajokortilla tai muulla henkilöllisyystodistuksella ja jatkossa kännykällä. Lähes miljoonan käyttäjän kanta-asiakasohjelma sitoo asiakkaat meihin muilla eduilla kuin bonuksilla”, Broman kertoo.

Samalla kun Broman Groupissa uudistetaan toimintatapoja ja mukaan tuodaan uusia innovatiivisia käytäntöjä, sen liiketoimintaa kehitetään perheyrityksille tyypillisen pitkäjänteisesti. Kun omistajuus ja päätöksenteko ovat perheen käsissä, voidaan tavoitteet asettaa tuleviin vuosiin vuosineljännesten sijaan.

”Meillä on mahdollisuus suunnitella, testata ja toteuttaa asioita pitkällä aikajänteellä. Voimme tehdä tappiotakin, jos liiketoimintamme pitkän aikavälin tavoitteet sitä edellyttävät. Toimintaamme eivät sido kvartaalitulosta vaativat omistajat”, Broman sanoo.

Perheyrittäjyyden pitkäjänteisyys, vakaus ja jatkuvuus on kansantaloudellisestikin merkittävää. Perheyritykset auttavat vakauttamaan taloussyklien jyrkkyyttä erityisesti pk-sektorilla, koska niiden horisontti on pidemmällä kuin seuraavassa kvartaalissa ja niiden omalla pääomalla on suurempi merkitys kuin hajautetusti omistetuissa yrityksissä.

”Visionäärinen perheyrittäjyys ja siihen liittyvä vakaa oma pääoma ovat tärkeitä valtiontaloudelle”, Mörttinen vahvistaa. Ylikorostunut kvartaalitalous on tullut pankki-, euro- ja finanssikriisien myötä tiensä päähän.

Perheyritystä pitää johtaa parhaalla mahdollisella tunneälyllä, ei suurimmalla ÄO:lla.

Parhaat voimat eivät aina tule oman perheen tai suvun sisältä. Erityisesti hallitustyöskentelyyn on monessa perheyrityksessä otettu mukaan oman alansa kokeneita erikoisosaajia. He tuovat yrityksen johtamiseen ulkopuolisen näkemyksen ja huolehtivat siitä, ettei perheyrityksen kulttuuri pääse ummehtumaan.

Broman Groupin hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä, joista kolme on perheen ulkopuolelta: Risto Orella on pitkäaikaista kokemusta kiinteistöistä ja liikepaikoista, Antti Tiitolalla vähittäistavarakaupan ketjun rakentamisesta, Pekka Eräjäällä perheyrittäjävetoisen myymäläkonseptin kasvattamisesta ja exitistä.

”Olemme valinneet hallitukseen henkilöitä, joilla on paljon annettavaa yrityksellemme. He kaikki uskaltavat tuoda mielipiteensä esille. Me emme tarvitse jees-miehiä”, Broman sanoo.

Hallitus kokoontuu joka toinen kuukausi, mikä on riittävän tiivis tahti nopealle päätöksenteolle.

”Hallitus siunaa kaikki isot päätökset. Yritystemme toimitusjohtajilla, eli veljelläni ja minulla, on laajat valtuudet tehdä nopeita päätöksiä käytännön asioista”, Broman kertoo.

Johtajavalinnat määräytyvät perheyrityksessä samalla perusteella kuin hallituksen kokoonpano. Visionäärinen perheyrityksen omistaja ei aina tarraudu itse yrityksen johtoon, vaan hakee tehtävään parhaan osaamisen joko suvusta tai sen ulkopuolelta. Hän on johdon sparraaja, suunnannäyttäjä ja tavoitteiden asettaja, joka antaa kuitenkin johdolle riittävän toimintavapauden maalin saavuttamiseen.

”Omistajan pitää olla tehtäviensä tasalla eli hänen pitää ohjata johtajaa toteuttamaan yrityksen strategiaa. Omistajan on osattava ilmaista tahtonsa selkeästi ja luotava johtajalle sen toteuttamiseen kannustavat mittarit. Omistajaosaaminen on iso kysymys, johon pitää oppia, kasvaa ja kouliintua. Perheyrityksen historia tunnetaan ja siitä osataan oppia”, Mörttinen alleviivaa.

Hänen mukaansa perheyrittäjyyden suurin haaste on saada parhaat voimat johtamaan yritystä niin, ettei nepotismi pilaa sitä. Jos johtajavalinnoissa turvaudutaan ensisijaisesti sukulaisiin, ei yritys saa tarvitsemaansa parasta johtajuutta ja sen tulevaisuus voi vaarantua. Nepotismi voi myös pilata yrityksen ilmapiirin ja karkottaa avainhenkilöitä, jos yritys ei tarjoa heille ansaittuja urapolkuja.

Nepotismi voi pilata yrityksen ilmapiirin ja karkottaa avainhenkilöitä, jos yritys ei tarjoa heille ansaittuja urapolkuja.

Entä vallan siirtäminen seuraavalle polvelle? Moni perheyritys on kaatunut sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tehtyihin virheellisiin henkilövalintoihin, äkkinäisiin muutoksiin yritysrakenteissa tai epäselviin valtasuhteisiin.

”On tärkeää varmistaa, että sukupolvenvaihdos onnistutaan tekemään nopeasti ja kivuttomasti. Uuden sukupolven pitää saada liikkumatilaa ja päästä toteuttamaan yrityksessä visiotaan. Kontrollin selkeä luovuttaminen uudelle sukupolvelle on äärimmäisen tärkeää”, Mörttinen sanoo.

Bromanin veljekset saivat hyvässä kunnossa olleen yrityksen isältään Väinö H. Bromanilta. Onnistunut sukupolvenvaihdos tehtiin kaksivaiheisesti vuosina 1995 ja 1998.

”Olimme olleet viidentoista vuoden ajan mukana yrityksessä lukuisissa eri teh-tävissä ja sitoutuneet vahvasti yrityksen kehittämiseen. Sukupolvenvaihdoksen myötä meistä tuli heti toimitusjohtajat konsernin yrityksiin. Vastuu ja päätöksenteko siirtyivät suoraan meille”, Harri Broman kertoo.

Hän muistuttaa, että vielä 90-luvulla sukupolvenvaihdosta koskevat säännökset olivat nykyistä yrittäjäystävällisempiä, muun muassa veroseuraamusten osalta.”Silloin yritystä ei tarvinnut tyhjentää sukupolvenvaihdoksen yhteydessä”, Broman muistelee.

Uusien perheyritysten syntyminen ja nykyisten hyvinvointi on suomalaisen yritysrakenteen avainkysymys. Monet menestyneet perheyritykset on viimeisten parin vuosikymmenen aikana myyty ulkomaille, kun työlle ei ole löytynyt sopivaa jatkajaa. Entisistä perheyrittäjistä on tullut bisnesenkeleitä, jotka jakavat osaamistaan avittaakseen kasvuyrityksiä yritystoiminnan karikoissa.

Uusista start up -yrityksistä vain harva on tyypillinen perheyritys. Muutamissa vanhemmat ovat rahoittaneet lasten yritystoimintaa, tunnetuimpana esimerkkinä Hedien Rovio, mutta perheyrityksistä on vielä liian aikaista puhua.

Perheyritykset eivät sovi myöskään siihen muottiin, jota sijoittajaomistajille valetaan niin tieteellisissä kuin yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Tätä myyttiä murtaa Lappeenrannan teknisessä yliopistossa tammikuussa tarkastettu väitöskirja.

Väitöskirjatutkija Noora Rantasen mukaan perhe on parhaimmillaan motivoitunut, vastuullinen, päämäärätietoinen, olennaista osaamista omaava ja aktiivisesti näitä ominaisuuksia yritykseen investoiva listayhtiön omistaja. ”Tällaista osaavaa omistajuutta yrityksen hyväksi käyttävä perhe saavuttaa helposti sidosryhmiensä luottamuksen.”

Outokumpulainen köysiä ja lankoja valmistava perheyritys Piippo haki alkuvuodesta kasvua toiminnalleen listautumalla OMX Nasdaqin First North -markkinapaikalle. Annilla yritys haki rahoitusta mahdollisten yrityskauppojen ja muiden laajentumissuunnitelmien toteutukseen.

Uusien perheyritysten syntyminen ja nykyisten hyvinvointi on suomalaisen yritysrakenteen avainkysymys.

Perheyrityksillä vastuullisuus on aina ollut osa dna:ta, ei pelkkä muotitrendi. Perheyritysten liiton tekemän tutkimuksen mukaan perheyritykset osoittavat vastuullisuuttaan erityisesti työntekijöistään huolehtimalla: kouluttaminen, työhyvinvoinnista huolehtiminen ja hyvä johtaminen korostuvat.

Broman Groupissa vastuullinen työnantajarooli toteutuu työsopimuksista lähtien.

”1 200 työsuhteestamme yli tuhat on kokoaikaisia, vakituisia ja toistaiseksi voimassa olevia. Tämä on poikkeuksellista  kaupanalalla. Meille myös halutaan töihin. Kun avaamme  uuden myymälän, kymmeneen paikkaan tulee yli 500 hakemusta”, Broman kertoo.

Koulutus on hyvä tapa sitouttaa henkilöstöä. Joka kymmenes Broman Groupin työntekijä on koko ajan erilaisissa koulutusputkissa.

Kolmas konkreettinen satsaus henkilökuntaan on koko henkilöstöä koskevat ja kunkin yrityksen liiketoimintaan istuvat palkitsemisjärjestelmät. Palkitseminen perustuu ensisijaisesti oman yksikön onnistumiseen, ja parhaimmillaan bonusta kertyy ”merkittävä summa” vuosipalkan lisäksi.

Henkilöstön motivaatiosta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen näkyy Broman Groupin tuloksissa. Sairauspoissaolot ovat huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin kaupanalalla keskimäärin, eikä ennenaikaisia eläköitymisiä juuri ole. Työtyytyväisyys on parantunut parin vuosikymmenen aikana jatkuvasti.

Huolehtiminen ja vastuullisuus heijastuvat myös ympäröivään yhteisöön. Perheyritykset ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia, alueellisesti sitoutuneita ja halukkaita edistämään paikallisyhteisön hyvinvointia. Broman Groupin avainhenkilöt ovat aktiivisesti mukana Joensuun kulttuuri-, koulutus- ja järjestöelämässä. 50-vuotisjuhlavuotenaan yritys huomioi monin tavoin alueen toimijoita.

”Olemme myöntäneet tänä vuonna puoli miljoonaa euroa muun muassa yliopistolle sekä erilaisille kulttuuritoimijoille, maanpuolustukseen, veteraaneille ja kirkolle. Lisäksi tuemme urheiluseuroja sadoilla tuhansilla euroilla vuodessa”, Broman sanoo.

Perheyrityksen johtamisen taustalla ovat perinteistä ja arvoista ammentavat tunteet. Vaikka johtaminen on älyllistä ja arkista päätöksentekoa, perheyrityksen voimavara ja rikkaus on sen takaa löytyvässä emootiossa.

”Perheyrityksissä tehdään valtavasti töitä, jotta tunnepuoli saadaan hyödynnettyä, mutta samalla se on pidettävä kurissa. Perheyrityksessä näkyy selvästi, kuinka suuret tunteet ja merkittävät rahalliset asiat ovat yhtä aikaa samassa pöydässä. Siksi perheyritystä pitää johtaa parhaalla mahdollisella tunneälyllä, ei suurimmalla ÄO:lla”, Mörttinen painottaa.

Rantasen väitöskirjatutkimus vahvistaa Mörttisen sanomaa. Sen mukaan perheyritystä sitoo yhteen perheen jäsenten väliset, yritykseen kohdistuvat omistajuuden tunteet, eikä niinkään omistajuuden juridinen tai taloudellinen pohja. Nämä tunteet tuovat yritystoiminnassa kilpailukykyä ja -etua. Psykologinen omistajuus on perheenjäsenten motivaation, asenteiden ja käytöksen taustalla, kun he toimivat yrityksensä hyväksi.

Tunteella johtamisen vaikutukset näkyvät yrityksen tuloksessa ja tulevaisuudennäkymissä.

Broman Groupin kasvu on Suomessa saavuttanut rajansa ja katseet käännetty kansainvälistymiseen: ensi vuonna avataan ensimmäiset Motonet-liikkeet Viroon. Kun kasvusuunnat ja tavoitteet ovat selkeinä vuosien päässä, tehdään arjen liiketoimintapäätöksiä rivakkaan tahtiin.

”Kyky tehdä päätöksiä on oleellinen asia. Ei haittaa, jos välillä tekee virheitä, kunhan kokonaisuutena tekee enemmän oikeita ja yrityksen menestystä edistäviä päätöksiä”, Broman tiivistää.

Järjen ja tunteen, eurojen ja emootioiden yhteentörmäykset näkyvät jokaisen perheyrityksen arjessa. Vahvat arvot, perinteet ja pitkäjänteisyys puskevat niitä kuitenkin eteenpäin, myrskyn ja tyvenen läpi.

Lue seuraavaksi: miksi perheyritykset satsaavat yritykseen, eivät itseensä? Clas Palmberg kertoo »

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä käsittelemme muun muassa sijoittamista, työelämän aiheita sekä omaa arkea ja riskeihin varautumista.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä