Palkan päälle luontoisetua

8.12.2015 Tuomo Lindholm Kuvat: Taloustaito

Verotettava luontoisetu voi olla myös kertaluonteinen tai satunnainen, esimerkiksi jos käyttää kerran työnantajan omistamaa autoa.

Verohallinto on antanut 25.2.2015 uuden ohjeen luontoisetujen verotuksesta.

Luontoisedulla tarkoitetaan työnantajan palkansaajalle muuna kuin rahana työstä suorittamaa vastiketta. Luontoisetu on veronalaista palkkatuloa, josta edun antaneen työnantajan on toimitettava ennakonpidätys. Palkansaajan verotuksessa luontoisetu on hänen veronalaista ansiotuloaan.

Ohje on tärkeä apuväline palkanlaskentaa ja ennakkoperintää varten. Ohje antaa myös vastauksia useimmiten eteen tuleviin tulkintakysymyksiin ja ongelmiin, myös esimerkeillä kerrottuna. On sitten kysymys ravinto- tai autoedusta tai vaikkapa hyötyliikuntaa varten tarjotusta polkupyöräedusta. Jos ohje ei anna vastausta kysymykseen, verovelvollisella on mahdollisuus turvautua esimerkiksi ennakkoperintälain 45 §:n mukaisen ennakkoratkaisun hakemiseen Verohallinnolta. Ennakkoratkaisu on maksullinen.

Luontoisetuna ei pidetä järjestelyä, jossa palkansaaja luovuttaa työnantajalle ensin käyttöoikeuden omaan omaisuuteensa ja työnantaja antaa sen jälkeen saman hyödykkeen palkansaajan käyttöön luontoisetuna.

Luontoisetu voi olla kertaluonteinen

Luontoisedut ovat useimmiten jatkuvia tai säännöllisesti toistuvia.

Luontoisetu voi kuitenkin olla myös kertaluonteinen tai satunnainen. Tällaisesta edusta on kysymys myös silloin, kun palkansaaja käyttää kertaluontoisesti hyväkseen työnantajan omistamaa ajoneuvoa. Edellä mainitulla jaottelulla jatkuviin ja säännöllisesti toistuviin sekä satunnaisiin etuihin on merkitystä lähinnä ennakonpidätyksen toimittamisen kannalta.

Verohallinnon luontoisetupäätöksessä on vahvistettu kuukausittaiset arvot yleisimmille luontoiseduille. Alle kuukauden ajan käytössä olevan luontoisedun arvo saadaan jakamalla kuukausiarvo luvulla 30,33 ja kertomalla näin saatu määrä niiden päivien lukumäärällä, joina luontoisetu on palkansaajan käytettävissä.

Verohallinnon vuosittainen luontoisetupäätös

Verohallinto antaa vuosittain päätöksen luontoisetujen laskentaperusteista. Kutakin verovuotta koskeva luontoisetupäätös annetaan kyseistä verovuotta edeltävän vuoden loppupuolella. Sama päätös koskee sekä ennakkoperintää että lopullista verotusta.

Päätöksessä mainitsemattomien etujen arvona pidetään niiden käypää arvoa. Käypää arvoa voidaan soveltaa myös silloin, kun se on ilmeisesti luontoisetupäätöksessä vahvistettua arvoa alhaisempi.

Luontoisetuarvoja käytetään vain silloin, kun etu on osa työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa palkkausta.

Toiminimiyrittäjällä ei mahdollisuutta luontoisetuihin palkkana

Elinkeinoverolain mukaan vähennyskelpoisia menoja ovat mm. elinkeinotoiminnassa työskennelleiden henkilöiden palkat. Vähennysoikeuteen arvonlisäverotuksessa sen sijaan liittyy rajoituksia koskien luontoisetuja.Liikkeen- tai ammatinharjoittaja ei voi kuitenkaan maksaa itselleen verotuksessa vähennyskelpoista palkkaa, joten hän ei voi saada palkkatuloa silloin myöskään luontoisetuna. Sama koskee myös verovelvollisen puolisoa sekä sellaista lasta tai muuta perheenjäsentä, joka ei ennen verovuotta ole täyttänyt 14 vuotta.

Sen sijaan osakeyhtiön osakkeenomistaja ja henkilöyhtiön osakas voivat saada palkkaa omistamastaan yhtiöstä. Siten he voivat myös saada yhtiöltään luontoisetuja.

Omistamansa yhtiön lukuun työskentelevän osakkeenomistajan tai osakkaan yhtiöltään saamat tavanomaiset luontoisedut arvostetaan luontoisetupäätöksen mukaisesti, jos etuja on käsitelty asianmukaisesti palkkatulona kirjanpidossa ja Verohallinnolle annetuilla ilmoituksilla.

Sosiaaliturvamaksu ja vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain (366/1963) 4 §:n 2 momentin mukaan työnantaja suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksun työntekijöille maksettavien palkkojen yhteismäärän perusteella. Luontoisetu on palkkaa, joten sen perusteella on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu.

Sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu määrätään vakuutetun kunnallisverotuksen verotettavan tulon perusteella. Saman luvun 15 §:n 1 momentin mukaan sairausvakuutuksen päivärahamaksu määrätään vakuutetun veronalaisen palkkatulon ja työtulon perusteella.

Tuomo Lindholm

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton lakimies


Lue lisää artikkeleita Taloustaidon sivuilta www.taloustaito.fi/

Tämä artikkeli  on Veronmaksajain Keskusliiton Taloustaito-lehden tuottamaa. Mandatum Life ei vastaa artikkelin sisällöstä eikä artikkelia ole pidettävä Mandatum Lifen tuotteisiin tai palveluihin liittyvänä neuvona tai kehotuksena.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-17, pe 8-16

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä