Padot auki

9.10.2015 Jukka Nortio Kuvat: iStockphoto

Investointipatouma hillitsee monen yrityksen kasvua. Harvalla kasvuyrityksellä on investointeihin omaa rahaa, joten apua on etsittävä muualta. Miten onnistunut rahoituskierros toteutetaan?

Rahoituskierros starttaa yrityksen rahoitustarpeen määrittelystä. Rahoituksen hankkimisessa pitää miettiä tarkoin yrityksen tilanne: ollaanko liikkeellä hyvän idean kanssa vailla näkemystä tulevasta vai viittä vaille valmiita globaalille läpimurrolle?

”Yritysten tuotteet, palvelut, kasvutarinat ja kasvustrategiat poikkeavat paljon toisistaan. Rahoitustarpeet liittyvät keskeisesti siihen, miten ja millä aikajänteellä tuote tai palvelu halutaan viedä markkinoille”, sanoo EK:n yritysrahoituksen johtava asiantuntija Tommi Toivola.

Kasvuyrityksille rahoitusta tarjoavan Vision+-rahaston perustajaosakas Tero Ojanperän mukaan yrityksen pitää päästä mahdollisimman pian kokeiluista seuraavaan vaiheeseen eli pilotoimaan ideoitaan oikeiden asiakkaiden kanssa.

"Kokeiluista pitää päästä mahdollisimman pian seuraavaan vaiheeseen eli pilotoimaan ideoita oikeiden asiakkaiden kanssa."

Tero Ojanperä

”Kun prototyyppi on testattu asiakkaan kanssa, seuraa kaupallinen lanseeraus. Tämä vaatii erilaista rahoitusta ja rahoituksen mukana tulevaa osaamista. Kun rahaa tarvitaan markkinointiin, pitää olla selkeä näkemys siitä, mitä markkinoinnilla saavutetaan”, Ojanperä tähdentää.

Rahoituksen rooli muuttuu, kun idea kaupallistetaan. Alkutaipaleella rahoitusta haetaan kulujen kattamiseen ja kaupallistamisvaiheessa nopeaan kasvuun.

”Jokaisessa vaiheessa pitää osata kertoa sijoittajalle, mitä rahalla aiotaan tehdä ja mikä on tämän rahoituskierroksen jälkeen seuraava askel”, Ojanperä sanoo.

Ulkopuolinen rahoittaja harvoin lähtee hankkeeseen, johon yrittäjä ei ole laittanut omaa rahaa. Rahoitusta etsivän ensimmäinen sääntö onkin käydä läpi omat ja lähipiirin taskut.

3F-kolmikko, friends, family and fools, on jokaiselle kasvuyrittäjälle tuttu alkurahoituksen lähde. Sen jälkeen rahoittajat jaetaan karkeasti kolmeen luokkaan: yksityiset ja julkiset rahoittajat sekä julkiset pääomamarkkinat. Julkisista rahoittajista Tekes rahoittaa tuotekehityshankkeita jo hyvinkin varhaisissa vaiheessa. Sen tuki voi olla suoraa avustusta tai lainarahaa. Finnvera puolestaan rahoittaa yrityksiä lainalla ja takauksilla ja toimii useimmiten yhdessä pankin kanssa.

Teollisuussijoitus ja Tekes tekevät julkisia pääomasijoituksia riskipääoman muodossa. Tekesin epäsuorat sijoitukset kohdistuvat lupaaviin kasvuyrityksiin niihin sijoittavien rahastojen kautta.

”Nämä rahoituskanavat ovat keskeisiä kasvuyritykselle, sillä pankit eivät lähde kovin helposti riskisijoituksiin”, Toivola sanoo.

Yksityisellä puolella tarjolla on bisnesenkeleitä ja rahastojen kautta toimivia pääomasijoittajia. Rahoitusvaihtoehdoista ja rahoittajien taustoista saa hyvin tietoa muun muassa ely-keskuksista, Tekesistä ja Finnverasta.

Yksityiset bisnesenkelit ovat järjestäytyneet Fiban ry:ksi (Finnish Business Angels Network), jonka alueyhdistykset jakavat auliisti tietoa bisnesenkelitoiminnasta. Vastaavasti pääomasijoittajat ovat järjestäytyneet FVCA-yhdistykseksi (Finnish Venture Capital Association). Molemmat järjestävät säännöllisesti tilaisuuksia, joihin kasvuyritykset voivat ilmoittautua kertomaan tarinaansa, luomaan kontakteja ja hakemaan rahoituslähteitä.

Kolmas tie kasvun rahoittamiseen on julkiset pääomamarkkinat. Se tarkoitaa käytännössä listautumista esimerkiksi OMX First North -listalle tai rahoituksen hakua velkakirjamarkkinoilta.

”Kasvuyrityksen rahoituksen suunnittelussa on tunnettava kaikki kolme kanavaa ja kartoitettava niiden mahdollisuudet eri kasvuvaiheissa”, Toivola sanoo.

Enkelisijoittajat ovat yleensä ensimmäisiä ulkopuolisia sijoittajia yrityksen kasvun alkutaipaleella. Enkeleistä löytyy yhtä lailla kokopäiväisiä ammattilaisia kuin osa-aikaisia harrastajia.

Sijoitussummat vaihtelevat. Esimerkiksi joukkorahoitusinstrumenttien (crowd funding platform) avulla sijoittajat pääsevät jo muutaman tuhannen euron panoksella kiinni listaamattomien yritysten kasvupotentiaaliin. Toisessa ääripäässä ovat tarkan yritysanalyysin tekevät suursijoittajat, jotka satsaavat tarkoin valikoituihin yrityksiin jopa miljoonia euroja.

”Monet enkelisijoittajat seuraavat yritystä sen kaikissa vaiheissa. He tulevat mukaan teknologian kehittämisvaiheessa, jolloin yrityksellä ei vielä ole tuloja. Sitä seuraa kaupallistamisvaihe, jossa on saatu asiakkaita todisteena liikeidean toimivuudesta ja jo hieman liikevaihtoa. Kolmas on varsinainen kasvuvaihe, jossa yritys tarvitsee pääomia kasvun kiihdyttämiseen”, Ojanperä kuvaa.

Rahoitusta hakevan kannattaa tutustua kansainvälisiin sijoittajiin hyvissä ajoin.

Institutionaalisten sijoittajien eli rahastojen rooli korostuu, kun yritys etenee kasvupolullaan. Suomalaisrahastojen sijoitussummat liikkuvat sadoista tuhansista euroista muutamiin miljooniin euroihin. Kansainvälisissä rahastoissa pyöritään sen sijaan miljoonasijoituksissa.

Rahoitusta hakevan kannattaa tutustua kansainvälisiin sijoittajiin hyvissä ajoin. Kotimaiset enkelisijoittajat ja rahastot auttavat kohdeyrityksiään kansainvälisten kontaktien luomisessa, sillä sijoittajat tuovat yrityksen käyttöön paitsi rahaa myös kansainvälisen liiketoiminnan osaamista ja suhdeverkostoja.

”On tärkeää, että kansainvälisten sijoittajien kanssa keskustellaan jo ennen kuin rahaa tarvitaan. Rahoituksen järjestäminen vie aina aikaa”, Ojanperä sanoo.

Rahoituslähteiden tarpeen ja suunnittelun lisäksi yrityksen on syytä kartoittaa, minkälaista ulkopuolista osaamista yritys tarvitsee eri kasvuvaiheissa. Mitä kaupallistaminen, palvelumuotoilu, markkinointi, kansainvälistyminen ja mediasuhteiden hoito vaativat?

Kun yritykselle lähdetään hakemaan rahoitusta, liikeidean ja kasvustrategian on oltava kristallinkirkkaat. Yrittäjän on osattava myydä tuotteensa, sen mahdollisuudet, tulevat asiakkaat ja bisnesstrategiansa selkeästi ja houkuttelevasti rahoittajille.

”Yksinkertainen, selkeä ja tiivis viestintä on tärkeä osa rahoituskierrokselle valmistautumista. Rahoittajalle kerrotaan, miksi hänen kannattaa sijoittaa yritykseen. Kasvulle pitää olla realistinen ja konkreettinen suunnitelma”, Toivola sanoo.

Yrittäjänkin on syytä perehtyä rahoittajien taustoihin: minkälaisin yrityksiin ne ovat aiemmin sijoittaneet ja miten yritykset ovat rahoituskierrosten jälkeen kehittyneet. Useimpien rahastojen tiedot ovat avoimesti esillä, ja pääomasijoittajat antavat auliisti lisätietoa sijoituksistaan.

”Oikean sijoittajan löytyminen voi vaatia valtavasti jalkatyötä. Tapaamisten myötä osaaminen karttuu, kun yrittäjä oppii vastaamaan sijoittajien tiukkoihin kysymyksiin ja ymmärtämään, mitkä asiat ovat heille merkityksellisiä. Rahoitusmarkkinoiden tehtävä on erotella jyvät akanoista”, Toivola muistuttaa.

Mikä sitten herättää rahoittajan kiinnostuksen ja halun sijoittaa yritykseen?

”Yksinkertainen, selkeä ja tiivis viestintä on tärkeä osa rahoituskierrokselle valmistautumista."

Tommi Toivola

”Sijoittajan on uskottava yrityksen johtoon ja osaamiseen. Toinen tärkeä asia on liikeidean tai tuotteen kasvupotentiaali, sillä sijoittaja hakee pääomalleen tuottoa. Toisissa yrityksissä kasvu alkaa heti, toiset vaativat useitakin tappiollisia vuosia ennen kuin kassavirta kääntyy positiiviseksi. Sijoittajat hakevat erilaista riskiä ja aikahorisonttia tuotolleen”, Toivola sanoo.

Psykologiset tekijät ovat tärkeitä. Kumppanin on oltava sellainen, johon yrittäjä luottaa, jonka kanssa on helppo kommunikoida ja jonka kanssa kemiat kohtaavat.

”Realistiset laskelmat ja suunnitelmat ovat toki kaiken lähtökohta, mutta ihmisten väliset suhteet ovat aivan ratkaisevassa roolissa. Toimiva ja rehellinen keskusteluyhteys voi merkitä jopa sitä, ettei rahoittaja hylkää yrittäjää ensitapaamisella, vaan pyytää tekemään kotiläksyt uudelleen ja palaamaan asiaan”, Toivola sanoo.

Riskisijoittajan löytyminen merkitsee useimmiten myös kokeneen sparraajan saamista liiketoiminnan kehittämiseen.

”Omistajayrittäjien on turha vieroksua ulkopuolisten sijoittajien sananvaltaa yrityksessä. Päinvastoin pitäisi oivaltaa, että ulkopuolelta yritystä katsova asiantuntija rikastuttaa näkökulmillaan ja ideoillaan yrityksen kehittämistä. Yhteistyöllä rakennetaan parempi tarina ja strategia yritykselle”, Toivola sanoo.

Kumppanien onkin syytä käydä avoimesti läpi molempien osapuolten ajatukset liiketoiminnan kehittämisestä, aikataulusta, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta. On myös hyvä luoda suunnitelma sille, mitä rahoituksella haetaan ja mitkä ovat askeleet jatkorahoitukselle. Lisäksi rahoittajalla ja yrittäjällä on oltava yhteinen näkemys yrityksen mahdollisesta myynnistä ja sen aikajänteestä.

”Keskustelut tavoitteista ja strategiasta on syytä käydä yhteistyön alkumetreillä. Silloin ei tule jälkikäteen epäselvyyttä siitä, mille pohjalle yhteistyö on rakennettu”, Toivola toteaa.

Rahoituksen rakentaminen on pitkän aikavälin suunnittelua. Jokainen rahoittaja edellyttää, että yrittäjällä on selkeä etenemissuunnitelma rahoituksen rakentamiseksi myös käsillä olevan rahoituskierroksen jälkeen. Osaava yrittäjä osaa ennakoida vaihtoehtoiset tulevaisuudenkuvat.

”Rahoituskierrokset pitää rakentaa niin, etteivät ne rajoita liiketoiminnan ja rahoituksen tulevia vaihtoehtoja, vaan antavat mahdollisuuksia kaikissa tilanteissa”, Toivola kertoo.

Tavis enkelisijoittajana

Joukkorahoitus (crowdfunding) eli yhteisörahoitus on rahoitusmuoto, jossa kuka tahansa voi osallistua haluamansa yrityksen, tuotteen, palvelun tai hankkeen rahoitukseen jopa muutamalla kymmenellä eurolla. Joukkorahoituksen järjestäjä voi olla joko yritysrahoitusta harjoittava sijoitusyritys, joka hakee kohteilleen pienrahoitusta, pienten yrityslainojen välittäjä tai kevyellä organisaatiolla toimiva kohtauspaikka. Esimerkkejä suomalaisista toimijoista ovat sijoitusyritykset Invesdor ja Kansalaisrahoitus, lainarahan välittäjä Fundu ja jokapojan rahoituspalvelu mesenaatti.me.

Joukkorahoituksella on aina jokin määräaika, johon mennessä rahoitus on määrä koota. Rahoituksella on myös alaraja, jota tavoitellaan. Ellei sitä saavuteta, rahoitettavaa projektia ei välttämättä toteuteta ja rahat palautetaan rahoittajille. Rahoitukseen voi liittyä rahoitettavaan projektiin liittyviä etuja tai tuotteita.

Rahoituskierroksen vaiheet

1. Oman toiminnan kartoitus, tarinan luonti

2. Rahoittajien kartoitus ja tiedonhankinta

3. Rahoittajan etsintä ja oikean kumppanin löytäminen

4. Psykologia: usko → toivo → raha

5. Yhteisen näkemyksen, tavoitteiden ja strategian luominen

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä