Myönteisyys on luottoa elämään

13.10.2017 Anna Väre Kuvat: Kaapo Kamu & Kaier Tan

Myönteisyys on kuin virtaava vesi, joka löytää tien vahvankin kallion läpi. Kärsivällisesti se uurtaa väyläänsä ja muuttuu viimein vuolaaksi virraksi, joka ei sure uhkakuvia tai tulevaa talvea vaan jatkaa päättäväisesti eteenpäin.

Helppoa myönteisyys ei aina ole, sillä ikävään on helpompi tarttua. Positiivinen asenne ei myöskään muuta olosuhteita, mutta siihen voi vaikuttaa, miten oloihin suhtautuu. Miten myönteisyyttä voi oppia ja kehittää? Miten luottaa, että elämä kantaa? Pyysimme kolmea vaikuttajaa kertomaan aiheesta oman näkemyksensä.

Tie uuteen on raivattava itse

Minna Palhamo

Kun asiat sujuvat, on helppoa olla myönteinen. Todellinen myönteisyys punnitaan vastoinkäymisissä; nujertuako vai vetääkö happea ja alkaa etsiä ratkaisuja.

Ratkaisuhakuisuus on myönteisyyden tärkein edellytys. Se on vahvaa uskoa ratkaisujen löytämiseen, vaikka niitä ei vielä olisikaan näkyvissä. Ratkaisujen löytäminen edellyttää, että aluksi on tunnistettava ja tunnustettava tosiasiat, olivatpa ne kuinka raadollisia tahansa. Kolmas tärkeä tekijä on itse toteutus eli kyky toimia ja rohkeus etsiä oikeaa tietä systemaattisesti.

Johtajana näen, kuinka eri tavoin ihmiset suhtautuvat muutokseen. On olemassa ihmistyyppi, joka näkee muutoksessa aluksi pelkkiä uhkakuvia. Näiden ihmisten täytyy saada työstää asioita hieman muita pidempään, kunnes he alkavat etsiä ratkaisuja. Myönteisyyden vastakohta ei ole pessimistisyys vaan alistuminen.

Koen, että rohkeus myönteisyyteen kumpuaa kyvystä katsoa eteenpäin ja tarkastella ilmiöitä sekä ihmisten ja yritysten tarpeita tulevaisuuden näkökulmasta.

Myönteisyyden vastakohta ei ole pessimistisyys vaan alistuminen.

Oma toimintakenttäni lääke- ja terveysala on jatkuvassa murroksessa, ja tahti vain kiihtyy. Siksi on tärkeää valita myönteinen tulokulma ja toimia ennakoivasti ja asiakaslähtöisesti. Pyrimme jatkuvasti hahmottamaan, mitä asiakkaamme vuosien päästä tarvitsevat, jotta voimme ennakoida ratkaisuja näihin tarpeisiin. Tämän jälkeen on helpompi peruuttaa nykyhetkeen ja pohtia, miten viedä asiat käytäntöön.

Olen nopea tekemään päätöksiä. Siksi tarvitsen ympärilleni erityyppisiä ihmisiä. Olen koonnut johto­ryh­mäm­me niin, että meillä kaikilla on samat arvot, mutta erilainen persoo­nalli­suus ja rytmi ajatella. Rakentava kriittisyys on olennainen osa myön­tei­syyttä ja hyväs­sä tiimissä sille on aina tilaa.

Uskon myös, että minulla on kyky tunnistaa ihmisissä piileviä vahvuuksia ja saada heidät ottamaan ne käyttöönsä. Se on yksi johtamisen suurimpia iloja.

Minna Palhamo on Lääketietokeskuksen toimitusjohtaja. Lääketietokeskus tuottaa lääkeinformaatiopalveluita ja lääketietokantoja terveyden- ja sosiaalihuollon tarpeisiin.Yritys tunnetaan Pharmaca Fennica -brändistä ja pohjoismaisesta lääkealan Pharmarket-tilastopalvelusta.

Myönteisyys on hupaisa sana

Reijo Ruokanen

Myönteisyyteen liitetään illuusioita, ja sitä pidetään jotenkin positiivisena asiana. Kielteisyys on negatiivinen. Jokainen tietysti määrittelee itse, mitä myönteisyys on. Minulle myönteisyys on realismia, tosiasioiden tunnustamista.

Jos töissä tökkii, myönteisyys tarkoittaa minulle sitä, että selvitämme, miksi tökkii. Sitten teemme voitavamme, jottei tökkisi enää tai ei ainakaan niin paljon. Jos markkina on vaikea eikä kauppa käy, myönteisyys on sitä, ettemme elä loistoaikojen illuusiossa vaan selvitämme, mitä oikeasti olisi mahdollista saavuttaa nyt. Sitten tehdään, mitä osataan.

Myönteisyys on minulle sitä, ettei kuvittele turhia ja sen seurauksena synkisty.

Olosuhteet eivät muutu parempaan, jos teeskentelee.

Jos istun liikenneruuhkassa enkä pääse eteenpäin, minulla on hyvin pienet mahdollisuudet vaikuttaa asiaan. On turha polttaa päreitään tai surkutella. Sen sijaan kannattaa ajatella myönteisesti ja ryhtyä korjaamaan ennakolta niitä vahinkoja, joita mahdollinen myöhästyminen aiheuttaa. Puhelimella saa aikaan ihmeitä.

Myönteisyyden saarnaajat luovat usein mielikuvaa, että positiivinen suhtautuminen asioihin jotenkin muuttaisi olosuhteita. Eipä juuri. Halla ei kasvata satoa, vaikka maanviljelijä ajattelee sen mahdollisia positiivisia puolia ja hymyilisi laupeasti päälle. Jos töitä ei ole tarjolla, työtön ei työllisty, vaikka hän kuinka houkuttelisi itsensä hymyilemään. Pösilön maineen siitä toki voi saada.

Olosuhteet eivät muutu parempaan teeskentelemällä. Eivät ne olosuhteet muutu siitäkään, jos sadattelee ja nostaa verenpaineensa vaaralliselle tasolle. Olosuhteista saattaa saada parhaan mahdollisen tuloksen, kun on realisti. Illuusioille pitää antaa kyytiä ja tukeutua tosiasioihin. Se on minulle myönteisyyttä.

Toimittajia syytetään usein negatiivisuudesta. On siinä perääkin, mutta myös illuusiota. Minusta on myönteistä, että toimittajat tekevät velvollisuutensa ja pyrkivät kertomaan, miten asiat oikeasti ovat. Aika usein kollegani tosin kuvaavat tilanteen parhaan mahdollisen vaihtoehdon näkökulmasta. Se on yhtä hölmöä kuin yletön kielteisyys.

Kaameinta tekomyönteisyyttä on kaikki huuhaa, jota valitettavasti mediakin levittää. Erilaiset detox-kuurit ja onnellisuusamuletit tekevät kauppansa, koska osa ihmisistä haluaa uskoa niihin. Median ei pitäisi ruokkia tuota halua, mutta me toimittajatkin olemme ihmisiä. Se on olosuhde, jota ei voi eikä ole syytä muuttaa.

Reijo Ruokanen työskentelee Tekniikan maailma -lehden päätoimittajana. Ruokanen tehnyt pitkän uran toi­mit­tajana ja päätoimittajana

Myönteisyys löytyy kielteisen kautta

Mika Mäkeläinen

Ihmisellä on taipumus suhtautua muutoksiin ja uusiin asioihin kielteisesti. Se tarkoittaa, että myönteiseen ajatukseen päädytään lähtökohtaisesti negatiivisen kautta. Tässä piilee kuitenkin paradoksi. Keskittymällä yksin negatiiviseen emme pysty liikkumaan mielessämme sinne, missä luovat keksinnöt, kasvu tai uusi parempi ja rikkaampi elämä ovat mahdollisia.

Lukemani tutkimuksen mukaan mielemme tuottaa päivittäin noin 60 000 ajatusta. Ajatuksista peräti 95 prosenttia uusiutuu joka päivä, mutta 80 prosenttia niistä pysyy silti negatiivisina. Tästä voi nopealla matematiikalla päätellä, että myönteisyys käy valtavaa sotaa sitä informaatioita vastaan, jota mieli syöttää aivorunkoomme joka minuutti.

Myönteisyyttä on vaikea ylläpitää yksin. Siksi on hyvä hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, jotka suhtautuvat uuteen seikkailuna ja joiden kanssa voi kasvaa yli rajojensa. Erityisen tärkeää tämä on yrittäjille, jotka jäävät helposti yksin ajatustensa kanssa.

Tällaisten kasvun asenteen omaavien ihmisten seurassa jokainen voi ainakin hetkittäin vapautua negatiivisten ajatusten noidankehästä.

Jokainen voi itse valita ajatuksensa. Ajatuksen tullessa on hyvä miettiä, onko se itselle tarpeellinen, nostaako se vaiko latistaa. Tämä valinta mahdollistaa sen, että voi päästä irti negatiivisista ajatuksista ja korvata ne positiivisemmilla, itselle armollisemmilla mietteillä.

Jokaisen tulisi kysyä itseltään, luoko ilmapiiriä toivolle ja mahdollisuuksille.

Ajatusten peilaamisessa hyvänä apuvälineenä voi toimia luotettavan ystävän kanssa keskustelu tai vaikka meditaatio, joka lisää tietoisuutta omista ajatuksista. Mikäli tietty huoli toistuu ajatuksissa jatkuvasti, siihen on syytä reagoida. Asioiden vellominen pahentaa negatiivisuuden taakkaa.

Myönteisyydessä on se hieno puoli, että hyviin asioihin keskittyminen ja itselle myönteisesti puhuminen parantaa mieltämme, kehoamme ja ihmisyyttämme sekä vaikuttaa myönteisesti myös muihin. Kenties jokaisen tulisi kysyä itseltään, luoko ilmapiiriä toivolle ja mahdollisuuksille, kun kohtaa ihmisiä.

Joskus oikeassa tilanteessa annettu neuvo tai kannustus voi johtaa ihmisen tekemään jotain täysin uutta ja merkityksellistä. Mahdollisuuksia voi luoda vain myönteisyyden kautta. Kriittisesti toki pitää suhtautua, muuten varsinkin yrittäjyydessä käy kalpaten alta aikayksikön.

Mika Mäkeläinen on pitkän linjan sarjayrittäjä, aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja yksi Siili Solutions Oyj:n perustajista. Mäke­läinen valittiin 40 lupaavimman eurooppalaisen nuoren johtajan joukkoon vuonna 2012. Mäkeläinen työskentelee tällä hetkellä Singa­poressa.

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä käsittelemme muun muassa sijoittamista, työelämän aiheita sekä omaa arkea ja riskeihin varautumista.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä