Palkitsemisen vaikutukset tunnetaan usein huonosti

Maksatko bonuksia turhaan?

19.8.2014 Kuvat: Tomi Parkkonen

Suomalaisissa yrityksissä tiedetään huonosti, mitä henkilöstö tai edes johto toivoo palkitsemiselta. Yritysten huomio kiinnittyy palkkojen ja palkkioiden euromääriin, vaikka ennemmin kannattaisi pohtia, mitä käytetyillä euroilla saadaan aikaiseksi. Keskisuurissa yrityksissä etenkin koordinoinnin puute vähentää palkitsemisen tehoja.

Kun puhutaan palkoista ja palkitsemisesta, suomalainen yritys janoaa vertailutietoa. Esimerkkejä halutaan sekä kotimaasta että ulkomailta.

"Yrityksissä suurin kiinnostuksen kohde tuntuu olevan, mitä kilpailijat maksavat missäkin positiossa oleville ja maksammeko me liikaa tai liian vähän", Innovan palkitsemisen asiantuntijapalveluiden liiketoimintajohtaja Anna Ylikorkala sanoo. "Ei kuitenkaan pitäisi tuijottaa pelkästään euroja tai sitä, mitä muut tekevät, vaan kohdistaa katse ensin omien seinien sisäpuolelle."

Älä juokse vain muiden perässä

Palkitsemisen tehokkuus riippuu viime kädessä siitä, miten johto ja työntekijät kokevat palkan tai palkkioiden vaikuttavan omaan työhönsä.

"Palkitsemisen tehokkuus riippuu viime kädessä siitä, miten johto ja työntekijät kokevat palkan tai palkkioiden vaikuttavan omaan työhönsä."

Anna Ylikorkala

Esimerkiksi tulospalkkausjärjestelmien toimivuutta selvittäneessä tutkimuksessa1 kävi ilmi, että vain neljännes vastaajista koki työpaikkansa tulospalkkauksen toimivan hyvin. Yhtä moni arvioi tulospalkkiojärjestelmänsä todella huonoksi. Syiksi mainittiin erityisesti muun muassa ongelmat mittareissa: tavoitteet koettiin epäoikeudenmukaisiksi tai liian vaikeiksi saavuttaa. Pahimmillaan järjestelmä heikensi työilmapiiriä.

"Kannustamiseen käytetyt eurot valuvat hukkaan, jos niillä ei ole vaikutusta työsuorituksiin. Tämän vuoksi mittarien on oltava oikeudenmukaiset ja yhtenäiset ja esimiesten valmentamiseen panostettava riittävästi", Ylikorkala toteaa.

Yrityksen omia palkka- ja palkitsemistasoja ja -tapoja on tärkeää arvioida myös siksi, ettei organisaation sisälle synny perusteettomia kuiluja eri ryhmien välille ja jotta palkitsemisen kokonaisuutta ymmärrettäisiin paremmin. Kyselytutkimuksen avulla voidaan helposti kartoittaa, mitä johto ja työntekijät tietävät heille tarjotuista ratkaisuista, ja mitä etuja he hyödyntävät tai toivovat. Tulokset ovat arvokkaita: jos jotain etuutta ei käytetä ollenkaan, se kannattaa todennäköisesti karsia.

"Kyselytutkimuksia tehtäessä on usein käynyt ilmi, että edes johtoportaassa ei tiedetä heille suunnitelluista järjestelmistä, eikä niitä osata hyödyntää. Kyselyn avulla etukokonaisuutta ja palkkiomalleja voidaan myös avata henkilöstölle", Ylikorkala painottaa.

Toimikunta on myös modernin toimiston työväline

Oli kyse sitten pörssiyhtiöstä tai pienemmästä organisaatiosta, palkitsemisen kokonaisuuden on oltava yrityksellä hallussa.

"Aivan liian usein eri puolilla organisaatiota on kehitetty omia palkkiomalleja, joista yrityksen johto ei ole perillä. Pahimmassa tapauksessa ne ohjaavat yksiköitä toimimaan toistensa kanssa ristiin tai yrityksen strategian vastaisesti", Ylikorkala huomauttaa.

"Pahimmassa tapauksessa hajanaiset palkkiomallit ohjaavat yksiköitä toimimaan toistensa kanssa ristiin tai yrityksen strategian vastaisesti."

Keskisuurissa ja pienemmissä yrityksissä resurssien puute on yksi keskeisimmistä palkitsemiseen liittyvistä haasteista. Apuna voi toimia esimerkiksi henkilöstön ja yrityksen edustajista koostuva toimikunta, joka huolehtii siitä, että kaikki ratkaisut ja linjaukset ovat yrityksen strategian mukaisia.

"Kokonaisuuden hahmottaminen on tärkeää monesta näkökulmasta, esimerkiksi näinä aikoina rekrytoinnin kannalta. Peruspalkkojen säilyessä maltillisella tasolla yritykset pystyvät hyvällä palkitsemisen kokonaisuudella kompensoimaan tilannetta ja osoittamaan vaikkapa työnhakijalle millaiseksi kokonaiskorvaus todella nousee", Ylikorkala sanoo.

Lähteet

1 Nurmela, K., Hakonen, N., Hulkko, K., Kuula, T. & Vartiainen, M. 1999. Miten tulospalkkaus Suomessa toimii? 40 tapaa tutkineen hankkeen loppuraportti. Helsinki: TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä