Kuolema kuittaa univelat, mutta liian vähäisellä unella et menesty

4.9.2015 Kuvat: Steven Lockley, iStock

Keskimäärin aikuiset ihmiset nukkuvat liian vähän. Lehdissä työelämän supermenestyjät ilmoittavat pärjäävänsä vain muutaman tunnin yöunilla, ja unta arvostavia pidetään heikkoina. Tällaiset asenteet ovat vanhanaikaisia ja viime kädessä tuottavuuden kannalta haitallisia, Harvardin unilääketieteen professori, NASAn neuvonantaja Steven Lockley painottaa.

Nuori aikuinen ihminen tarvitsee tutkimusten mukaan 8,5 tuntia unta vuorokaudessa, ja vanhemmat ihmiset noin 7,5. Vain harvalla tämä tarve täyttyy. Tutkimusten mukaan nukumme nyt vähemmän kuin kertakaan aiemmin lähihistoriassa.

Unilääketieteen tutkimukseen erikoistuneen professori Steven Lockleyn mukaan aikuiset ihmiset nukkuvat liian vähän monesta syystä. Perheen ja harrastusten sovittaminen vaativan työn oheen ei jätä ylimääräisiä tunteja päivään, vuorotyö on yleistä ja työmatkat saattavat olla pitkiä. Internetin kautta koko maailma on tavoitettavissa, koko ajan.

Yhteiskunnassa myös nostetaan usein jalustalle kunnianhimoisia suoriutujia, jotka tuntuvat pärjäävän ilmeisen vähäisillä unilla. Uni on pakollinen paha.

Univaje hiipii yllättäen

Unesta tiedettiin pitkään hyvin vähän. Tutkijat ovat vasta alkaneet ymmärtää, kuinka laajalle kantavia vaikutuksia kroonisella univajeella on.

Steven Lockley

Steven Lockley

Joka kolmas maailman ihmistä kärsii jonkinlaisesta unihäiriöstä elämänsä aikana. Oli syy unenpuutteeseen mikä tahansa, on sillä joka tapauksessa valtava merkitys elämänlaatuun, suorituskykyyn ja pitkällä aikavälillä terveyteen ja hyvinvointiin.

Nukkumalla haihdutetaan niin sanottua unipainetta eli homeostaattista unentarvetta, jota kerääntyy valveilla olon aikana. Kun ihminen nukkuu riittävästi, palautuu hänen valppautensa lähes maksimitasolle.

Jos unta ei saa tarpeeksi, kertyy univelkaa, jonka takaisinmaksusta on olemassa tiukat säännöt, Lockley huomauttaa.

"Univelka pitäisi kuitata samana päivänä, eikä nukkuminen pidempään esimerkiksi viikonloppuna riitä paikkaamaan koko työviikolta kertynyttä vajetta. Tosin ylimääräisistä unista etukäteen saattaa olla apua, jos tiedät, että tulossa on lyhyemmät yöunet. Jotta unipankissa säilyy terveellinen tasapaino, unta tarvitaan huomattavan paljon ja säännöllisesti – joka päivä."

Jos akuutti ja krooninen univaje yhdistyvät, voi suorituskyky heikentyä jopa kymmenkertaisesti. Näin voi käydä, jos esimerkiksi toistuvasti valvoo koko yön eikä saa levättyä seuraavana päivänä kunnolla.

Eräässä tutkimuksessa todettiin, että alle kuusi tuntia yössä nukkuneilla koehenkilöillä suorituskyky oli kahden viikon jälkeen samalla tasolla kuin vuorokauden yhtäjaksoisen valvomisen jälkeen.

"Pitkäkestoista univajetta ei välttämättä itse huomaa", Lockley sanoo. "Oma arviomme väsymyksen määrästä ei ole luotettava. Aivan kuten useamman alkoholiannoksen jälkeen saatamme edelleen pitää itseämme aivan ajokuntoisina".

Edistää oppimista, häiritsee aineenvaihduntaa ja vastustuskykyä

Unen on todettu vaikuttavan merkittävästi sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä oppimiseen. Koetutkimuksissa ihmisen suoriutuminen pienistä, mekaanisista tehtävistä, kuten esimerkiksi tietyn sarjan napsuttelusta sormilla sujui selvästi paremmin, kun hän tehtävän opettelun jälkeen sai riittävästi unta.

Myös korkeamman tason oppiminen ja niin sanotun insightin syntyminen ovat riippuvaisia unesta. Erityyppinen oppiminen on sidoksissa unen eri vaiheisiin. Ilman unta aivot eivät pääse vahvistamaan opittua. Unen säännöllisyys ja tasaisuus on tiedon säilyttämisen kannalta tärkeää.

"Jos akuutti ja krooninen univaje yhdistyvät, voi suorituskyky heikentyä jopa kymmenkertaisesti."

Entä jos unta ei sitten saa tarpeeksi? Lockleyn mukaan negatiivisten vaikutusten lista on pitkä.

Univaje aiheuttaa ensinnäkin ilmeisiä turvallisuusriskejä, kuten väsymyksestä johtuvat onnettomuudet. Esimerkiksi viikonloppuna tapahtuvaa kesäaikaan siirtymistä seuraavana maanantaina auto-onnettomuudet lisääntyvät jopa 20 %.

"Liian vähäisellä unensaannilla on myös yhteys erilaisten sairauksien puhkeamiseen, aineenvaihdunnan häiriintymiseen ja vastustuskyvyn heikkenemiseen."

Unenpuutteesta kärsivillä eli yleensä alle kuusi tuntia yössä nukkuvilla on suurempi riski sairastua esimerkiksi suomalaisten kansantauteihin, sydän- ja verisuonisairauksiin. Painonnousuun ja diabetekseen uni on myös yhteydessä, sillä univaje vaikuttaa insuliinin toimintaan.

"Lyhyet yöunet eivät lihota siksi, että ihmisellä olisi enemmän aikaa syödä, vaan koska aineenvaihduntaa ja ruokahalua säätelevissä hormoneissa on tapahtunut muutoksia", Lockley muistuttaa.


Steven Lockley työskentelee neurotieteen tohtorina uni-valverytmin häiriöiden osastolla Brigham and Women's Hospitalissa sekä apulaisprofessorina unilääketieteen laitoksella Harvardin yliopistossa. Hänellä on 20 vuoden kokemus uneen ja vuorokausirytmiin liittyvästä tutkimuksesta. Työssään hän on kehittänyt mm. älykkäitä valaisinratkaisuja, jotka edistävät valppautta, turvallisuutta ja tuottavuutta. Lockley toimii myös NASAn neuvonantajana konsultoiden astronautteja jetlagiin ja vuorotyöhön liittyvissä kysymyksissä.

Lisää Steven Lockelyn oppeja unen vaikutuksesta suorituskykyyn kuulet Hintsa Better Life Academy -tapahtumassa 10. syyskuuta. Lue lisää osoitteesta www.hintsa.com/academy

Tee ja älä tee – vinkit hyvään uneen

Tee näin

1. Yritä mennä nukkumaan ja herätä joka päivä samaan aikaan
2. Vietä säännöllisesti aikaa ulkona auringonvalossa
3. Pidä makuuhuone hiljaisena ja lämpötila riittävän alhaisen, käytä korvatulppia ja yösukkia
4. Pidä valot niin himmeänä kuin mahdollista 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa
5. Kuuntele omaa kehoasi siinä, miten paljon unta tarvitset

Älä

1. Pidä televisiota tai käytä tietokonetta makuuhuoneessa
2. Riitele tai harrasta raskasta liikuntaa ennen nukkumaanmenoa
3. Käytä alkoholia tai muita apuja nukahtamiseen
4. Mene nukkumaan nälkäisenä tai liian täydellä vatsalla
5. Nuku yli 20 minuutin päiväunia

Lähteet

Lockely, Steven W. & Foster, Russel G. Sleep: A very short introduction. Oxford University Press, 2012.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä