Korkojen laskutrendi on päättynyt - mitä sitten?

12.4.2018 Juhani Lehtonen

Finanssikriisin jäljiltä korkotaso on laskenut trendinomaisesti länsimaissa. Sijoittajat ovat seuranneet päät pyörien kehitystä, jossa korkotason valuminen on lyönyt kaikki odotukset ja ennusteet. Vuosina 2009–2010, kun finanssikriisistä tultiin ulos, en muista tavanneeni ketään, joka olisi liputtanut negatiivisten korkojen mahdollisuutta. Pidin itsekin tällaista tapahtumaa käytännössä mahdottomana.

Niin vain kuitenkin kävi.

Saman väitteen voi esittää nyt toiseen suuntaan. Vai kuulostaako tutulta:

Korkotaso pysyy matalana. Ei ne korot noin vaan nouse. Demografia ja talouskasvuedellytykset pitävät inflaation alhaalla – ja korot.

Mitä sitten tapahtuu, jos ja kun ne korot nousevat?

Elämme todella erikoista taloussyklin aikaa.

Tällä hetkellä globaalisti on liikkeellä yli 8 000 miljardin dollarin (kyllä, 8 biljoonan dollarin) edestä joukkolainoja, joiden tuotto on negatiivinen. Euroopassa vuoden 2018 alkaessa noin 40 prosenttia kaikista liikkeeseen lasketuista joukkolainoista käy kauppaa negatiivisella korolla.

Elämme todella erikoista taloussyklin aikaa. Inflaation olemattomuus on käytännössä se seikka, miksi keskuspankit uskaltavat ajaa erityisesti euroalueella ja Japanissa sellaista rahapolitiikan linjausta, että oksat pois.

Kauanko tätä kestää? Laskelmiemme mukaan noin kahden prosentin rivakka korkotason nousu aiheuttaa globaaleille korkomarkkinoille suurin piirtein samansuuruisen negatiivisen markkina-arvomuutoksen kuin mitä teknologiakuplan puhkeaminen 2000-luvun alussa aiheutti osakemarkkinoille.

Viime vuosina globaalien joukkolainaindeksien herkkyyttä korkotason muutoksille on lisännyt se, että valtiot ja yritykset ovat korkojen laskun vuoksi pyrkineet laskemaan liikkeelle aina vain pidempiä ja pidempiä lainoja, ja siten hyötymään tulevaisuudessa
nykyhetken matalista koroista.

Sijoittajan kannalta tilanne on päinvastainen. Lisäksi suursijoittajien oma tilanne kulissien takana on muuttunut. Muun muassa eurooppalaisten vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussäännöt ovat muuttuneet merkittävästi.  Esimerkiksi osakkeisiin sijoittaminen tarkoittaa kymmenien prosenttien suuruista oman pääoman vaatimusta suhteessa sijoituksen markkina-arvoon.

Samaan aikaan esimerkiksi eteläisen Euroopan valtionlainoille korkoriskin ulkopuolella oleva, muun muassa Italian maksukyvyttömyyteen liittyvä vastaava pääomavaade on nolla.

Syystäkin vakuutusyhtiöiden osakepainot ovat laskeneet dramaattisesti Euroopassa ja ovat joillakin toimijoilla jo nollassa tai hyvin lähellä sitä.

Instituutiot on ikään kuin ohjattu ostamaan valtionlainoja ja muita pitkiä korkoinstrumentteja tilanteessa, jossa korot ovat jo valmiiksi miinuksella tai nollan tietämillä.

Se kuuluisa tuototon riski alkaa realisoitua.

Finanssikriisin jäljiltä markkinoiden rakenne on muuttunut. Kaupintavarastojen ylläpitäminen on nykyään pankeille kallista, joten riskin välittäjän rooli on nyt jollain muulla.

Keskuspankkien iso interventio markkinoille on vielä jotakuinkin päällä, mutta tästä eteenpäin ne alkavat pakittaa. Fed myy jo aktiivisesti taseestaan joukkolainoja. Markkinat alkavat olla enemmän omillaan tämän uuden rakenteen kanssa.

Rahoitusmarkkinoilla hintaheilunta nousee vääjäämättä. Riskipuskureiden poissa ollessa hinnan pitää joustaa, ennen kuin uusi ostaja löytyy.

Korkojen nousu aiheuttaa lyhyellä aikavälillä suuret tappiot sijoittajien salkkuun, jos korkojen nousua vastaan ei ole mitenkään suojauduttu. Tilanne ei siis ole ongelmaton sellaisille sijoittajille, joilla ei ole lainkaan osakkeita. Se kuuluisa tuototon riski alkaa
realisoitua.

On nimittäin selvää, että korkojen laskutrendi on nyt päättynyt euroalueella. Mutta vielä on epävarmaa, alkaako uusi nousutrendi saman tien. EKP poistaa lisäelvytyksensä tänä vuonna ja ensimmäiset ohjauskoronnostot ovat piipussa ladattuna vuodenvaihteen jälkeen.

Inflaatio on aina jälkisyklinen asia, ja niin se on nytkin. Hankalimmassa skenaariossa EKP joutuu kiristämään kiireen vilkkaa rahapolitiikkaa tilanteessa, jossa pitäisi jo löysätä.

Yksi asia on varma: matematiikka toimii nytkin. Korkojen nousu pitää huomioida salkuissa.

Juhani Lehtonen
Kirjoittaja on Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja

 

Lue myös

Kiinteistösijoittajan menestysresepti: Hajauta ja hallitse

Yrittäjä, arvosta työtäsi oikein

 

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä