Kannattaako säästää vai vakuuttaa?

13.2.2015 Joanna Sinclair Kuvat: iStockphoto

Vakuuttamiseen ja vakuutusyhtiöihin suhtaudutaan usein epäilevästi. Epävarmuutta aiheuttavat mielikuvat epäselvistä ehdoista, korvaussummasta tai siitä, mitä vakuutuksen kuuluisi kattaa. Pahan päivän varalle varaudutaan usein säästämällä, vaikka esimerkiksi henkilöriskivakuutus voisi olla parempi vaihtoehto ikävien sattumien kohdatessa. Mikä erottaa vakuuttamisen säästämisestä ja mikä tekee siitä varteenotettavan vaihtoehdon arjen turvaamisessa?

"Vakuutus on ainutlaatuinen keksintö. Erilaisten yksityis- ja sosiaalivakuutusten mahdollistama riskien jakaminen on ihmisten arkipäiväisten toimien ja koko nykyisen talousjärjestelmän edellytys. Yhteiskuntamme ei toimisi ilman vakuutuksia. Lentokoneet eivät lentäisi, sairaat eivät saisi hoitoa. Vakuutuksen ideologia on kerätä yhdessä rahaa sattumien varalle, etukäteen ja pikku hiljaa", kertoo vakuutustutkija, valtiotieteiden tohtori Jyri Liukko.

 

"Vakuutus on taloudellisesti tehokas ja rationaalinen tapa varautua yllättäviin sattumiin."

Kansakunnan rakentaja

Maailmalla ensimmäisiä vakuutuksia myönnettiin aikoinaan kauppalaivoille. Yksityiset pankkiirit perivät rahoittamistaan laivoista ylikorkoa, eräänlaista vakuutusmaksua. Jos laiva upposi, ei laivanvarustajan tarvinnut maksaa laivan ja tavaralastin hintaa pankkiirille takaisin – mutta laivan päästessä turvallisesti perille sai pankkiiri pitää ylikorkonsa.

Suomessa henkilöriskivakuutuksilla on vahva aatteellinen tausta. 1800-luvulla vakuutusyhtiöitä olivat perustamassa samat tahot, jotka rakensivat suomalaista kansakuntaa.

"Vakuutusturvan levittäminen kansan syvien rivien keskuuteen oli tärkeä aate. Silloin ei puhuttu vielä yritysten yhteiskuntavastuusta, puhuttiin sosiaalisesta tehtävästä. Ensimmäiset henkilöriskivakuutukset olivat kuolemanvaraturva leskien ja orpojen toimeentulon turvaamiseksi aikana, jolloin valtio ei vielä turvaa juuri tarjonnut", Liukko sanoo.
 

Lakisääteinen turva ei aina riitä kattamaan arjen ikäviä sattumia. Tällaisissa tilanteissa vakuutuksen tuoma turva on tärkeä lisä.

Vakuuttaminen on kustannustehokasta

Tänä päivänä monilla ihmisillä on säästämiseen ja henkilöriskivakuuttamiseen sama motivaatio: arjen turva. Halu varmistaa esimerkiksi perheen talous ja elämän turvallinen jatkuminen sairastumisen tai työkyvyttömyyden yllättäessä.

"Säästäminen on toki varteenotettava keino varautua elämän epävarmuustekijöihin, mutta se ei ole yhtä kustannustehokas vaihtoehto kuin vakuutus", Liukko huomauttaa. "Jos aloitat säästämisen tänään ja joudut huomenna onnettomuuteen, et ole ehtinyt säästää vielä juuri mitään. Sen sijaan jos ostat vakuutuksen tänään ja joudut huomenna onnettomuuteen, niin sinulla on jo turva. Vakuutus on taloudellisesti tehokas ja rationaalinen tapa varautua yllättäviin sattumiin."
Lakisääteinen turva ei aina riitä kattamaan arjen ikäviä sattumia. Tällaisissa tilanteissa henkilöriskivakuutuksen tuoma turva on tärkeä lisä – mutta monet eivät välttämättä tiedä oman lakisääteisen turvansa tasoa, eivätkä siksi tule ajatelleeksi lisäturvan hankkimista.

"Jokaisen kannattaa olla tietoinen turvatasostaan. Varsinkin yrittäjille tämä saattaa olla epäselvä alue. Lisäksi olen huomannut, että vaikka vakuutukset olisivat muuten kunnossa, niin ihmiset eivät usein ole perillä työkyvyttömyysturvansa tasosta", Liukko sanoo.

Vakuuttaminen on sattumasolidaarisuutta

Vakuuttamisen ja säästämisen välillä on yksi ero, jota moni ei tule ajatelleeksi: vakuuttaminen on aina kollektiivista. Säästäminen on yksilöllistä, mutta vakuutuksissa kukaan ei jää yksin.

"Jos menet pankkiin ja laitat rahaa tilillesi tai ostat osakkeita, niin kyseessä on kahdenvälinen kauppa. Vakuutussopimus on juridisesti kahdenvälinen, mutta käytännössähän se ei ole sitä, sillä jokainen vakuutussopimus vaikuttaa kaikkiin niihin ihmisiin, joilla on vakuutus samassa yhtiössä. Vakuutuksissa on kyse sattumasolidaarisuudesta. Varaudutaan joukolla siihen, että jotain varmasti käy, mutta ei tiedetä kenelle."

Valtiotieteiden tohtori, tutkija Jyri Liukko tutki väitöskirjassaan Solidaarisuuskone – Elämän vakuuttaminen ja vastuuajattelun muutos (Gaudeamus 2013) vakuutusajattelun historiallista muutosta Suomessa. Helsingin yliopistossa väitellyt Liukko työskentelee erikoistutkijana Eläketurvakeskuksessa ja tutkii lisäksi muun muassa työkyvyttömyysvakuuttamista Suomen Akatemian rahoittamassa laaja-alaisessa vakuutustutkimushankkeessa.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä