Kannattaako antaa ennakkoperintö?

24.2.2016 Taloustaito

Kun miettii omaisuutensa lahjoittamista lapsilleen jo elinaikanaan, onko ennakkoperintö yleensä hyvä vai huono vaihtoehto?

”Varallisuuden siirtäminen jo elinaikana lapsille on yleensä verotuksellisesti järkevää, mutta ei siten, että lahjoitus katsotaan ennakkoperinnöksi", Veronmaksajain Keskusliiton lakimies Juha-Pekka Huovinen toteaa.

Jos lahjoitus katsotaan ennakkoperinnöksi, se lisätään kuolinpesän muihin varoihin ja määrätään perintöveroasteikon mukaan perintövero. Vaikka tästä määrästä saa vähentää elinaikana lahjasta maksetun lahjaveron, ennakkoperintö yleensä kiristää kokonaisverotusta. Tämä johtuu progressiivisesta perintöverotuksesta."

Kun ennakkoperintö tulkitaan verotuksessa aina lahjana, mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

”Riippumatta siitä, onko kyse ennakkoperinnöksi katsottavasta lahjasta vai ei, lahjat verotetaan lahjaveroasteikon mukaisesti. Vasta kuoleman jälkeen saatu perintö verotetaan perintöveroasteikon perusteella.

”Varallisuuden siirtäminen jo elinaikana lapsille on yleensä verotuksellisesti järkevää, mutta ei siten, että lahjoitus katsotaan ennakkoperinnöksi"

Juha-Pekka Huovinen

Ainoastaan alle 4 000 euron lahjat voivat olla verovapaita. Näitä voi lahjoittaa kolmen vuoden välein samalle lahjansaajalle. Esimerkiksi 20 000 euron lahja lapselle menee jo reilusti verotettavan puolelle (veroa 1 470 euroa), kun taas perintöverotuksessa pienin verotettava perintö on 20 000 euroa.”

Jos on antanut ennakkoperintöä vain yhdelle lapsistaan, voiko tästä myöhemmin perunkirjoituksessa koitua ongelmia?

”Lahjoitus tulkitaan ennakkoperinnöksi esimerkiksi silloin, jos sinulla on kaksi lasta ja annat vain yhdelle 20 000 euroa etkä toiselle vastaavaa lahjaa. Tuolloin laki olettaa, että kyseessä on ennakkoperintö, joka lisätään kuolinpesän varoihin. Se lapsista, joka sai ennakkoperinnön, saa perinnönjaossa jaettavia varoja vähemmän. Lisäksi perintöverotus usein kiristyy yllä kerrotulla tavalla.

Yleensä vanhemmat haluavat, että lapsia kohdellaan viime kädessä tasapuolisesti. Suosittelen että lahjakirjassa tai viimeistään testamentissa todetaan, että kyse ei ole ennakkoperinnöstä ja testamentissa määrätään omaisuutta enemmän sille lapselle, joka ei ollut lahjaa saanut. Näin tilannetta voi tasata.”

Riitta Rimmi

Artikkeli on julkaistu Taloustaidossa 8.2.2016. Lue lisää Taloustaidon sivuilta»

Tämä artikkeli on Veronmaksajain Keskusliiton Taloustaito-lehden tuottamaa. Mandatum Life ei vastaa artikkelin sisällöstä eikä artikkelia ole pidettävä Mandatum Lifen tuotteisiin tai palveluihin liittyvänä neuvona tai kehotuksena.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-17, pe 8-16

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä