Hyvä paha palkka

21.9.2017 Juulia Simonen Kuvat: Tomi Parkkonen

Mistä palkkaa maksetaan ja millä perusteilla? Johtajien palkitseminen ja palkkaerot ovat puhuttaneet paljon julkisuudessa.

”Keskustelua hallitsevat negatiiviset teemat siitä, mitä ei saa tehdä. Sen sijaan olisi hyvä miettiä, miksi monipuolinen palkitseminen on tärkeää ja miten siitä hyötyvät kaikki”, sanoo Mandatum Lifen johtaja Tarja Tyni.

Johtajan palkkaa arvioimassa

Yritykset palkitsevat johtoaan monilla eri tavoin: kiinteällä palkalla, lyhyen tähtäimen tulospalkkioilla, pitkän tähtäimen osakekannustimilla, luontoiseduilla ja lisäeläkkeillä. Miksi yritys palkitsee johtoaan ja mitä sillä saadaan aikaan?

”Hyvin rakennettu palkitsemiskokonaisuus parantaa yrityksen menestymisen edellytyksiä. Se tasapainottaa johdon lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita, auttaa oikeiden johtajien rekrytoinnissa ja pitämisessä sekä monipuolistaa yrityksen tilanteeseen sopivaa palkitsemista”, Tyni arvioi.

Vaikuttava palkitsemiskokonaisuus huomioi johtajan lisäksi koko henkilöstön. Niin henkilöstön kuin johtajienkin palkitsemismallin taustalla on yrityksen tavoitteet. Kun liiketoiminta menestyy, se on omistajan, henkilöstön ja yhteiskunnan etu.

”Yrityksen johdolle palkitseminen on johtamisen väline, jolla tuetaan yrityksen strategiaa. Palkitsemiselle on oltava perusteet ja mitattavaa hyötyä yrityksen liiketoiminnalle.”

Kun liiketoiminta menestyy, se on omistajan, henkilöstön ja yhteiskunnan etu.

Onko suomalainen liiketoiminta sitten menestynyt? Ainakaan suomalaisiin yrityksiin sijoittaneilla ei ole valittamista. Suomalaisilla yrityksillä on taloussuhdanteesta huolimatta mennyt hyvin. Helsingin pörssin OMX25-indeksi, joka seuraa 25 suurinta suomalaista yritystä, on tuottanut keskimäärin yli 18 prosenttia vuosittain viimeisen viiden vuoden ajan. Vuosituottojen lisäksi sijoittajat arvostavat sitä, että yrityksen johto on sitoutunut yrityksen kehittämiseen pitkäjänteisesti.

”Sijoittajan näkökulmasta johdon sitoutuminen pitkäjänteiseen omistaja-arvon kasvattamiseen on tärkeää. Pienemmissä yrityksissä esimerkiksi perheomistajuus on usein plussaa – sijoittaja voi luottaa, että yhtiön johdolla on samansuuntaiset intressit yhtiön menestyksen suhteen kuin sijoittajalla", kommentoi salkunhoitaja Samuli Outinen aiemmassa haastattelussamme. Outinen nimeää hyvän johdon ja yritykseen sitoutumisen yhdeksi kriteeriksi valitessaan sijoituskohteita eurooppalaiselta osakemarkkinalta.

Pelkkä kiinteä palkka ei ohjaa oikein

Hyvä palkitseminen on muutakin kuin kiinteä palkka.

”Kiinteän palkan ohjaus- ja kannustinvoima on huomattavasti heikompi kuin suoritusperusteisten tai eläketurvaa täydentävien palkkioiden. Kiinteä palkka ei myöskään jousta hyvinä eikä huonoina aikoina”, Tyni muistuttaa.

"Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys voivat aivan yhtä hyvin olla palkitsemisen perusteena."

Oikein käytetyt tulospalkkiot parantavat tuottavuutta sekä lisäävät tyytyväisyyttä ja merkityksellisyyttä työpaikalla. Parhaimmillaan ne lisäävät henkilöstön ymmärrystä yrityksen liiketoiminnasta ja ohjaavat painottamaan tekemisessä yrityksen tavoitteiden mukaisia asioita.

”Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys voivat aivan yhtä hyvin olla palkitsemisen perusteena kuin vaikka kasvuun, osakekurssin kehitykseen tai kannattavuuteen liittyvät mittarit”, Tyni sanoo.

Ne kuuluisat lisäeläkkeet

Johtajien palkitsemiskeskustelussa on ihmetelty lisäeläkkeiden roolia palkitsemisessa. Keskustelussa unohtuu lisäeläkkeen perimmäinen tarkoitus. Yritykset ottavat lisäeläkkeitä henkilöstölleen pitkän aikavälin sitouttamiskeinona ja välineenä hallita avainhenkilöiden ja koko henkilöstön eläköitymistä.

”Moni työntekijä miettii, miten jaksaa ja pärjää töissä eläkeikäänsä saakka. Työnantajan on mietittävä asiaa koko henkilöstön ja johtajien osalta. Oikea-aikainen eläköityminen on mahdollista vain, jos yrityksen oma eläkemalli on suunnitelmallinen ja selkeä”, Tyni sanoo.

Kilpailu parhaista johtajista on kovaa. Kansainvälisesti on todella hankala rekrytoida korkean profiilin johtajaa ilman lisäeläkettä. Esimerkiksi Ruotsissa se on käytännössä mahdotonta. Johtajan näkökulmasta lisäeläke turvaa aikaa, jolloin ei ole enää töissä.

”Pelätään, että kovapalkkaiset johtajat välttävät veroja lisäeläkkeillään. Näin ei tapahdu, sillä lisäeläke verotetaan aikanaan ansiotuloeläkkeenä, jonka verotus on ylimmissä tuloluokissa vähintään yhtä korkea kuin ansiotulona verotettavan peruspalkan verotus”, Tyni sanoo.

Palkitsemiskeskustelussa unohtuu monesti myös, että yhä useampi yritys palkitsee henkilöstöään samoilla välineillä kuin johtoa.

”Tulospalkkiot, lisäeläkeratkaisut ja osakesäästöohjelmat kuuluvat yhä useammin koko henkilöstön palkitsemispalettiin”, Tyni sanoo.

OMX25 tuotot 5 vuoden ajalta 11.9.2017 asti. Tuotot on annualisoitu ja ne sisältävät osingot.

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä käsittelemme muun muassa sijoittamista, työelämän aiheita sekä omaa arkea ja riskeihin varautumista.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä