Case Neste Oil & Nordea

Henkilöstön rahasto

15.3.2013 Iina Thieulon Kuvat: Wonder Helsinki

Henkilöstörahaston avulla työntekijä voi säästää ja rahastoida työnantajan maksamia palkkioeriä ja tavoitella niille parempaa tuottoa. Neste Jacobsin Timo Nymanin ja Nordean Tuula Muukkosen mukaan järjestelmä sopii sekä lyhyen että pidemmän aikavälin säästötavoitteisiin.

"Henkilöstörahasto on yksi parhaista tavoista palkita henkilöstöä, sillä se yhdistää saumattomasti yhtiön ja henkilöstön edut", sanoo Neste Jacobsin erikoisasiantuntija ja Neste Oilin henkilöstörahaston hallituksen puheenjohtaja Timo Nyman.

Henkilöstörahasto on koko henkilöstön yhteinen kannustinjärjestelmä, jonka pohjana on aina jokin palkkiojärjestelmä, kuten tulospalkkio. Neste Oilissa palkkioperusteena on vertailukelpoinen liikevoitto. "Koko henkilöstö ei tietenkään jaksa innostua rahastosta. Yleisesti ottaen työntekijöiden liiketaloudellinen ymmärrys kuitenkin paranee, kun yrityksen tavoitteet yhdistyvät omien sijoitusten tuottoon", Nyman jatkaa.

Suomen Nordeassa henkilöstörahaston palkitsemisperusteet ovat viime aikoina liittyneet pääasiassa pääoman tuottoprosenttiin, mutta maksuperusteissa huomioidaan myös asiakastyytyväisyys sekä yhtiön asema Euroopan markkinoilla.

Niillä työntekijöillämme, jotka eivät ole koskaan nostaneet rahasto-osuuksiaan, on säästössä jo kymmeniätuhansia euroja.

Nordean pankkitoimihenkilö ja henkilöstörahaston hallituksen puheenjohtaja Tuula Muukkonen arvostaa sitä, että lukujen lisäksi palkitsemisperusteissa painaa päivittäinen asiakastyö.

"Kansainvälisesti toimivissa isoissa konserneissa pelkät tavoiteluvut jäävät toimihenkilöille usein kaukaisiksi. Esimerkiksi oman pääoman tuoton hahmottaminen ja sen eteen työskentely voi olla jokapäiväisessä asiakastyössä haasteellista", Muukkonen sanoo.

Henkilöstörahasto on verotukseltaan ja kuluiltaan tehokas palkkiomalli, jonka avulla työntekijä voi säästää ja rahastoida työnantajan maksamia palkkioeriä ja tavoitella niille parempaa tuottoa. Koska henkilöstörahastoon menevistä eristä ei makseta palkan sivukuluja, säästö voidaan maksaa rahastoon suoraan bruttona eli suurempana palkkiona.

Muukkosen mukaan yksi henkilöstörahaston suurimmista eduista on demokraattisuus ja reiluus. Kaikki kokopäiväisesti työskentelevät nordealaiset saavat yhteisistä onnistumisista saman palkkion.

Rahasto mahdollistaa myös henkilökohtaiset tulostavoitteet. Rahasto voidaan kytkeä yrityksen nykyiseen tulospalkkiojärjestelmään ja siihen voidaan rahastoida olemassa olevan järjestelmän palkkioita. Tällöin rahastosta ei tule yritykselle lisäkustannuksia.

Neste Oilissa henkilöstörahasto otettiin käyttöön 80-luvun lopulla, Nordeassa kymmenen vuotta myöhemmin. Nyman ja Muukkonen ovat olleet alusta lähtien mukana. Vuosien aikana rahastoihin on ehtinyt kertyä merkittäviä summia.

"Niillä työntekijöillämme, jotka eivät ole koskaan nostaneet rahasto-osuuksiaan, on säästössä jo kymmeniätuhansia euroja", Nyman laskee. Henkilöstörahastossa palkkion rahastoiminen voi olla vapaaehtoista. Tällöin järjestelmä joustaa työntekijän elämäntilanteen mukaan ja hän voi itse valita, rahastoiko realisoitumassa olevan palkkion rahastoon vai nostaako sen käteisenä. Alkuaikoina Nyman nosti jonkin verran rahasto-osuuksiaan, mutta elämäntilanteen salliessa hän alkoi jättää rahasto-osuudet säästöön. Kun yhtiössä alettiin puhua sen eriyttämisestä konsernista, Nyman lunasti osan osuudestaan osakkeina, pilkkoakseen nostettavia osuuksia pienempiin eriin. Eriyttämistä ei kuitenkaan tehty.

"Osakenostot tekivät tietysti loven omaan rahasto-osuuteeni. Olisikin kiva, jos rahastoon voisi myös palauttaa nostoja, jos tulee tehtyä hätiköityjä ja huonoja päätöksiä", Nyman veistelee.

Nymanille henkilöstörahasto on ylimääräinen sukanvarsi eläkepäiviä varten. Muukkonen on nostanut osuuksia suhteellisen säännöllisesti ja käyttänyt niitä lähinnä matkustamiseen. "Noin puolet henkilöstöstä nostaa rahasto-osuuksiaan käteisenä, noin puolet sijoittaa.  Omien havaintojeni mukaan rahaa käytetään usein johonkin ekstraan, iäkkäämmät kenties matkustamiseen ja nuoremmat isompiin kodin hankintoihin", Muukkonen kertoo.

Vanha henkilöstörahastolaki edellytti palkkioiden rahastoimisen vähintään viideksi vuodeksi, mutta nykyään työntekijä voi nostaa pääomaa jo ensimmäisestä rahastointi- eli jäsenyysvuodesta lähtien. Pääomaa voi nostaa rahastosta 15 prosenttia vuosittain. Pääoman voi jättää myös karttumaan, jolloin rahastoon sijoitettu palkkio poikii lisää nostettavaa tuleville vuosille. Usein jo kolmen vuoden rahastoinnin jälkeen työntekijä voi aloittaa vuotuisen nostamisen siten, että osuus vastaa aiemman nettopalkkion määrää. Lisäksi rahastoon jää merkittävä säästö.

Henkilöstörahasto tarjoaakin erittäin verotehokkaan mahdollisuuden pidempiaikaiseen säästämiseen, esimerkiksi eläkeaikaa varten. Työvuosina säästöillä voi rahoittaa vaikka sapatti- ja hoitovapaita.

Tällä hetkellä henkilöstörahasto on, ryhmäeläkkeen ohella, kiistattomasti houkuttelevin vaihtoehto pidemmän aikavälin säästämiseen. Säästämisen veroetuja syntyy ansiotuloverotuksen siirtämisestä, kun bruttopalkkio lisätään suoraan rahastoon, sekä ansiotuloverotuksen pienentymisestä. Rahastosta nostettaessa 20 prosenttia pääomasta on verovapaata.

Henkilöstörahasto on myös hyvä keino sijoittaa tulospalkkiot tuottavasti. Se on itsessään iso sijoittaja, joka saa käyttöönsä ison sijoittajan edut. Niitä ovat esimerkiksi palvelut ja sijoituskohteet, joihin pienellä sijoittajalla ei olisi mahdollisuuksia päästä käsiksi.

"Ei ole toista säästöjärjestelmää, jossa voisin tehdä sijoituksia yhtä hyvillä ehdoilla. Rahaston kautta pääsemme mukaan esimerkiksi sellaisiin kohteisiin, joissa mininimisijoitus on 50 miljoonaa euroa", Nyman konkretisoi.

Noteeratuissa yrityksissä rahasto on myös yksinkertaisin keino ottaa henkilöstö mukaan yrityksen omistajaksi. Esimerkiksi puolet Nordean henkilöstörahaston pääomista on sijoitettu yhtiön omiin osakkeisiin. "Uskon, että meillä on keskimääräistä asiantuntevampaa porukkaa tekemässä sijoituspäätöksiä. Oman yhtiön osakkeisiin liittyvä riski täytyy kuitenkin sietää myös yksilötasolla", Muukkonen miettii.

Muutokset pitkäaikaissäästämisen lainsäädännössä ovat heikentäneet mahdollisuutta verotehokkaaseen säästämiseen. Kun uusien yksilöllisten eläkevakuutusten ja PS-tilien eläkeikä nostettiin 68 ikävuoteen, yksityishenkilöille ei ole enää tarjolla verotuksellisesti houkuttelevia säästömuotoja. Henkilöstörahastojen pitkäjänteisyys ja absoluuttisen tuoton tavoitteleminen ovatkin erinomainen yhdistelmä pidempiaikaisiin säästösuunnitelmiin.

Rahasto koetaan selkeästi koko henkilöstön yhteisenä juttuna. Tasa-arvoinen ja reilu palkitsemistapa rakentaa hyvällä tavalla yhdessä tekemisen tunnetta.

Yksityishenkilö ei voi hankkiutua itse henkilöstörahaston piiriin, vaan työnantajan on oivallettava sen mahdollisuudet tehokkaana palkitsemisvälineenä ja tarjottava sitä henkilöstön kannustimeksi. Rahastoon osallistuminen on koko henkilöstön yhteinen päätös. Työnantaja tekee päätökset esimerkiksi siitä, miten palkkiot kertyvät rahastoon, ja on vastuullinen kommunikoimaan henkilöstölle rahaston toimintaperusteista. Jos työntekijä ei tiedä, mistä palkkio muodostuu ja miksi sitä maksetaan, palkkiojärjestelmän motivoiva vaikutus jää ohueksi.

Työntekijät sen sijaan hallinnoivat rahastoa ja päättävät rahojen sijoituskohteista ja palkkioiden käytöstä. Palkkioiden ohella yritys voi sijoittaa rahastoon varoja, jotka henkilöstö voi itse ohjata esimerkiksi työhyvinvoinnin edistämiseen, kuten liikuntapalveluihin tai henkilöstön lomamökkien hankintaan. Rahastolla tulee olla vähintään kolmen hengen hallitus, jonka tehtävä on sijoitettujen varojen sijoitustoiminnasta päättäminen. Nymanille hallitustyö tuntuu luontevalta.

"Olen toiminut 20 vuotta yhtiön luottamusmiehenä ja ollut pienestä lähtien kiinnostunut sijoittamisesta, ensimmäiset osakkeeni ostin 13-vuotiaana. Emme ole kuitenkaan keränneet hallitukseen ammattilaisia, vaan keskittyneet hyvien varainhoitajien löytämiseen. Silloin homma on hyvällä mallilla", Nyman toteaa.

Muukkonen pyydettiin hallitukseen mukaan eläkkeelle jäävän kollegan paikalle, joka sattui olemaan puheenjohtaja. Muukkonen ei pelännyt tarttua isoon haasteeseen. "Kokoustekniikkarutiini oli minulla ennestään hanskassa, mutta jouduin opiskelemaan muutaman päivän intensiivisesti lakeja ja sääntöjä, että sain myös substanssin haltuun", Muukkonen kertoo.

Hallituksen ulkopuolisilta työntekijöiltä rahastoon kuuluminen ei vaadi erityistä aktiivisuutta. Yksittäisen työntekijän päätettäväksi jää, ottaako hän palkkiot käteisenä vai rahastoon. Jos työntekijä on rahastoinut palkkiot, hän päättää nostaako rahasto-osuuksista osan vuosittain vai jättääkö ne säästöön tuleville vuosille.

Henkilöstörahasto on taloudellisesti tehokas palkitsemismalli, joka tähtää henkilöstön pitkäaikaiseen sitoutumiseen ja motivointiin. Nyman ja Muukkonen pitävät sitä hyvänä lisänä yrityksen palkitsemispaletissa. Rahasto kertoo yrityksen arvostuksesta henkilöstöä kohtaan. "Kaikkein oleellisinta motivaationi kannalta on työn mielekkyys, kiinnostavuus, vaihtelevuus ja haastavuus. On tärkeää, että työllä on merkitys ja että se vastaa omia arvojani", Nyman sanoo.

Koska suurin motivaatio syntyy arjen tekemisestä, on tärkeää, että rahallinenkin palkitseminen tukee jokapäiväistä työtä. Itse henkilöstörahasto on harvan työyhteisön päivittäisissä kahvipöytäkeskusteluissa mukana, mutta rahasto-osuuksien nostamisesta tai sijoittamisesta käydään ainakin Neste Oilissa ja Nordeassa avointa keskustelua vuosittain. Rahastolla onkin Nymanin mukaan vahva vaikutus henkilöstön yhteisöllisyyteen. "Rahasto koetaan selkeästi koko henkilöstön yhteisenä juttuna. Tasa-arvoinen ja reilu palkitsemistapa rakentaa hyvällä tavalla yhdessä tekemisen tunnetta", Nyman summaa.

Henkilöstörahaston perustaminen

Henkilöstörahaston rakentaminen pohjautuu yrityksen strategiaan ja läpinäkyvään toteutukseen.

1. Työnantaja ja henkilöstö keskustelevat palkkiojärjestelmästä ja rahaston perustamisesta.

2. Työnantaja päättää yrityksen strategiaa tukevasta palkkiojärjestelmästä.

3. Henkilöstö hyväksyy rahaston perustamisen.

4. Laaditaan esitys rahaston säännöistä.

5. Säännöt hyväksytään ja hallitus valitaan henkilöstörahaston perustamiskokouksessa.

6. Työnantaja tai rahasto tekee sopimuksen rahaston hallinnointipalvelusta.

7. Rahasto rekisteröidään.

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä käsittelemme muun muassa sijoittamista, työelämän aiheita sekä omaa arkea ja riskeihin varautumista.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä