Henkilöriskit hallintaan, euroja säästöön

21.3.2014 Camilla Lehtinen Kuvat: Wonder Agency

Henkilöriskejä hallitaan tuuristrategialla, paljastaa tuore tutkimus. Asiantuntijat kannustavat työnantajia katsomaan isoa kuvaa, ennakoimaan ja lyömään euroja tiskiin. Se palkitsee.

Tulevaisuudessa, kun suorittavasta työstä siirrytään entistä enemmän tietotyöhön, organisaatioiden kilpailukyky nojaa yhä vahvemmin henkilöstön osaamiseen.

"Henkilöriskienhallinta on yhä keskeisempi osa strategista johtamista. Monimutkaistuvat työskentelyprosessit, verkostoituminen ja kansainvälistyminen nostavat esiin aivan uusia riskejä", sanoo tutkija ja johdon konsultti Kristiina Halonen Pertec Consulting Oy:stä.

Kriittisimpinä uudenlaisina riskeinä nähdään psykososiaaliset riskit. Halosen tutkimissa lähes 400 yrityksessä merkittävimmiksi uusiksi henkilöriskeiksi koettiin henkinen kuormittuminen, stressi, työilmapiiri, riittävä erikoisosaaminen, henkilöstön sairauspoissaolot, johtaminen ja esimiestyö, työuupumus, liiallinen kiire sekä työvoiman saatavuus tulevaisuudessa.

Suomalaiset organisaatiot suojaavat ja arvioivat kiitettävästi omaisuuden ja toimintatapojen riskit. Henkilöriskienhallinta on kuitenkin tuoreen väitöstutkimuksen mukaan alkutekijöissään.

"Kokonaisvaltaista henkilöriskienhallintaa ei tehdä, vaan mennään tuuristrategialla. Eli reagoidaan ennakoinnin sijaan", Halonen sanoo.

Pahimmillaan työterveyshuolto, henkilöstöhallinto, työsuojelu, esimiehet ja johto katsovat omaa tonttiaan hyvin kapeasta ikkunasta, eikä arkistoituja raportteja koskaan tarkastella kokonaisuutena.

Henkilöriskien järkevä hallinta ei onneksi vaadi tähtitiedettä. Usein pitää vain laittaa olemassa olevat palikat järjestykseen.

"Jokaisesta organisaatiosta löytyy valmiita arvioita, kuten ilmapiirikartoituksia, tyytyväisyyskyselyitä ja sairauspoissaoloraportteja. Ne täytyy vain koota yhteen ja nostaa merkittävimmät tulokset esiin", Halonen neuvoo.

Tavoitteena on yksinkertainen, käytännönläheinen ja omannäköinen suunnitelma, joka palvelee arjessa. Millainen on koko työsuhteen elinkaari yrityksessä? Mistä löytyvät sen vaaranpaikat?

Kuten mihin tahansa suunnitelmaan, myös henkilöriskienhallintaan sitoudutaan ylintä johtoa myöten, sille asetetaan tavoitteet, jaetaan vastuut ja tehtävät. Henkilöstöhallinnolla on tärkeä rooli prosessin analysoijana ja ohjaajana, mutta riskienhallinnan taustajoukkoihin kannattaa ottaa osaajia myös työterveyshuollosta, työsuojelusta sekä esimiesten ja työntekijöiden joukosta.

"Ja tässä kvartaaliajattelu ei sitten toimi. Riskienhallinnassa tarvitaan pitkäkestoista ajattelua. Kyseessä on oppimisprosessi, joka vaatii arviointia", Halonen painottaa.

Riskienhallinnassa kvartaaliajattelu ei toimi. Kyseessä on oppimisprosessi.

Kokonaisuus, kokonaisuus, kokonaisuus. Se on myös Tarja Tynin mukaan riskienhallinnan ydin.

"Riskienhallintaa on peilattava omaa liiketoimintaa vasten. Pitää kysyä, mitkä ovat isoimmat siihen liittyvät riskit", Mandatum Lifen Yritykset-yksikön johtaja muistuttaa.

Henkilöriskien kartoitus on hyvä tehdä huolellisesti ja oman organisaation tilanne huomioiden, jotta ei mennä vain vanhojen tapojen ohjaamana. Esimerkiksi Tyni nostaa tapaturmavakuutukset, joita otetaan sen tarkemmin miettimättä, mitä vakuutus oikein kattaa.

"Tapaturmavakuutuksille on oma paikkansa, mutta selvästi isommat riskit piilevät muualla."

Useissa asiantuntijaorganisaatioissa tämä ristiriita on oivallettu, ja vakuutus- ja työterveyspaketteihin sisällytetään esimerkiksi erilaisia terapiamahdollisuuksia.

"Näissä yrityksissä koko henkilökunta kuuluu oikeastaan avainhenkilöihin", Tyni sanoo.

Kokonaisuuden hallintaan kuuluu myös kysymys, onko yrityksen itsensä syytä suojautua avainhenkilöitä kohtaan kohdistuvia riskejä vastaan.

"Esimerkiksi pienen yrityksen kannattaa miettiä riskivakuutusta siltä varalta, että organisaation toiminnalle elintärkeä yrittäjä putoaa pelistä pois. Vakuutuskorvaus voi olla keino rahoittaa ylimenotilanne ja pitää yritys hengissä."

Avaintekijä ja tärkein yhteistyötaho kaikkien organisaatioiden henkilöriskienhallinnassa on työterveyshuolto.

"Työterveyshuolto ei tällä hetkellä toimi organisaatioiden strategisena kumppanina", Halonen tiivistää tutkimuksessa esille nousseen ongelman.

Halonen näkee yhteen pelaamisen suurimpana esteenä terveydenhuollon toimenpidelähtöisyyden. Samoin sen, että työterveyshuolto palvelee ennemminkin yksilöä, vaikka oikeasti asiakkaana on yritys.

Valmiita malleja ei liiemmälti ole. Niin työterveyshuollolla kuin sen asiakkailla on nyt erinomainen mahdollisuus luoda uusia, tehokkaita tapoja toimia. Tavoitetilanteessa asiakasyrityksen edustajat tapaisivat moniammatillisen työterveyshuollon ryhmän, jossa esimerkiksi lääkärin, hoitajan, fysioterapeutin ja psykologin kanssa mietittäisiin yhdessä, mitä yrityksessä on tapahtunut ja mitä uutta on tulossa.

"Silloin yrityksen tunteva työpsykologi voisi toimia ennakoivasti jo muutostilanteessa", Halonen sanoo.

Pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja tiedon jakamisella voidaan ennakoida kriisipaikkoja ja parantaa tuottavuutta. Toimiva malli vaatii aktiivisuutta myös työnantajalta. Asiakasyrityksen kannattaa vaatia yhteistyötä, uskaltaa edellyttää enemmän kuin satunnaista soittoaikaa terveydenhuollon vastaavalle ja pyydettävä ammattilaisia taustoittamaan lisääntyneiden sairauspoissaolojen syitä.

"Älä tyydy siihen, että työuupumuksesta kärsivä passitetaan lomalle reseptin kanssa", Halonen rohkaisee.

Monimutkaistuvat työskentelyprosessit, verkostoituminen ja kansainvälistyminen nostavat esiin aivan uusia psykososiaalisia riskejä.

Eurot pitää lyödä pöytään myös työterveyshuollon osalta, Halonen ja Tyni sparraavat. Työterveyshuolto on budjetoitava kauaskantoisesti.

"Älä mene Kela-korvauksien taakse. Katso oikeasti riskit ja mieti mitä pitäisi tehdä", Halonen neuvoo.

Hän viittaa terveyspalveluiden suosimiseen niistä saatavien korvausten perusteella, sillä työterveyshuollon kulut ovat pieniä kustannuksia työkyvyttömyyskuluihin verrattuna.

"Yksi eläköityminen voi maksaa satoja tuhansia euroja. Työkyvyn palauttava kuntoutus voi hoitua parhaimmillaan muutamalla tonnilla, jos se tehdään ajoissa."

Tyni on samaa mieltä. Mitä euromääräisemmiksi riskit sekä niiden ennakoimiseen ja hallinnointiin liittyvät toimet saa käännettyä, sen selkeämpi kuva henkilöriskeistä syntyy.

"On vanhanaikaista seurata yksittäisiä kuluja. Investoinnin tutkiminen ilman seurauksien analysointia voi näyttäytyä miinuksena, kun tosiasiassa kokonaiskuvan katsominen voi johtaa merkittäviin säästöihin", Tyni muistuttaa.

Suuren kuvan tarkastelu palkitsee uskottua laajemmin. Halosen tutkimuksessa selvisi hyvän henkilöriskienhallinnan vaikuttavan myönteisesti yritysvastuuseen asti.

"Henkilöriskienhallinta on osa kestävää kilpailukykyä ja tuottavuuden kasvua. Hyvinvointi lisääntyy niin yksilön kuin organisaation kohdalla", tutkija tiivistää.

Riski ei ole siis pelkkä uhka. Sen voi nähdä myös mahdollisuutena.

Lue lisää

Työkaluja perusriskienhallintaan Suomen Riskienhallintayhdistykseltä: www.pk-rh.fi
Kristiina Halosen väitöstutkimus. "Pari  askelta jäljessä – tuurilla mennään". Aalto-yliopisto 2013.

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä käsittelemme muun muassa sijoittamista, työelämän aiheita sekä omaa arkea ja riskeihin varautumista.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä