Hajauta riskit, moninkertaista mahdollisuudet

2.10.2015 Juulia Lipponen ja Antti J. Lagus Kuvat: Wonder Agency

Hyvän osakesalkun rakentamisen salaisuus on hyvin yksinkertainen. Hajauta salkkuasi ja tee se oikein.

Suomalainen osakesijoittaja on nauttinut hyvistä tuotoista viimeiset kolme vuotta, vaikka välillä kyyti on ollut melkoista vuoristorataa. Vai miltä kuulostaa lähes -25 prosentin syväkyykky vuonna 2011 mutta yli 30 prosentin tuotto kaksi vuotta myöhemmin? Jos salkussa on yksittäisiä osakkeita, ovat hintavaihtelut voineet olla vieläkin merkittävämpiä.

”Tyypillisessä suomalaisen salkussa on vähän osakkeita, mediaani on kahdesta kolmeen, rahastoja puolestaan on kaksi”, sanoo suomalaisten sijoittamista ja riskinottoa tutkinut Oslon kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Samuli Knüpfer.

Hän on työskennellyt ennen Osloon siirtymistään apulaisprofessorina London Business Schoolissa sekä tutkijana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Suhdanneherkkyys eli syklisyys on suomalaista osakemarkkinaa leimaava piirre. Se tarkoittaa, että kun taloussuhdanne näyttää ylöspäin, ylös mennään kovaa. Vaikutus on sama alaspäin mentäessä.

Jos katsoo maantieteellisten alueiden tuottoeroja kymmenen vuoden ajalta, ei yksikään markkina ole jatkuvasti toista parempi. Siksi sijoittajan ei kannata laittaa kaikkia panoksiaan yhden markkina-alueen varaan.

”Tyypillisessä suomalaisen salkussa on vähän osakkeita, mediaani on kahdesta kolmeen, rahastoja puolestaan on kaksi.”

Samuli Knüpfer

Suomen osakemarkkinat ovat vain pieni siivu koko maailman osakemarkkinoista. Mittakaavasta kertoo, että monet maailman suurimmista yhtiöistä ovat markkina-arvoltaan suurempia kuin koko Suomen pörssi. Pieni markkina tarjoaa rajallisesti mahdollisuuksia tehokkaaseen hajauttamiseen. Miksi suomalaisen salkusta löytyy silti pääasiassa kotimaisia nimiä?

”Moni sijoittaja keskittää sijoitukset pariin osakkeeseen tai rahastoon, koska ne ovat tuttuja”, Knüpfer sanoo.

Hän muistuttaa, että sijoittaminen on paljon muutakin kuin järkeä. Siihen kuuluvat myös tunteet, ja syyt kotimaisen osakesijoittamisen suosioon ovatkin vahvasti tunneperäistä. Lisäksi kotimaisiin osakkeisiin on helppo sijoittaa, sillä toimintakertomukset ja muut dokumentit on tehty suomeksi. Yhtiökokouksissa on vaivatonta käydä vahvistamassa uskoaan. Kotimaiset yritykset yksinkertaisesti tuntuvat tutuilta, vaikka moni suomalaisyritys toimii kansainvälisillä markkinoilla siinä missä globaalit kilpailijansakin.

Vaikka monet suomalaisyritykset ovat kansainvälisiä, kohdistuu sijoittajan riski erittäin pieneen maantieteelliseen alueeseen. Maailman suurimman varainhoitotalon BlackRock iSharesin analyytikko James Kingstonin mukaan hajautuksella vältetään keskittämistä yksittäisiin osakkeisiin.”

Juuri nyt markkinat ovat melkoisessa liikkeessä ja hajauttamisen merkitys korostuu. Hyvä hajautus koostuu maantieteellisen hajauttamisen lisäksi omaisuusluokka-, toimiala- ja aikahajauttamisesta. Kokonaisuus riippuu riskinsietokyvystä ja tuottotavoitteista, eli haluaako maltillista tuottoa pienemmällä riskillä vai korkeampaa tuottopotentiaalia”, Kingston pohtii.

Miten suomalainen sitten sijoittaa? Tätä Knüpfer käsitteli suomalaisia sijoittajia koskevassa tutkimuksessa, joka perustui vuoden 2008 tilanteeseen. Vaikka markkinoilla on tapahtunut paljon seitsemässä vuodessa, on suomalaisten into sijoittamiseen ja hajauttamiseen pysynyt pitkälti ennallaan.

”Vain noin joka neljäs sijoittaa varojaan osakkeisiin tai rahastoihin, mikä on kansainvälisessä vertailussa vähän. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on yli puolet. Suomi ja Ruotsi tarjoavat mielenkiintoisen vertailuparin, sillä tekijät, joiden on ajateltu edistävän yksityishenkilöiden sijoittamista, kuten korkea koulutusaste, ovat näissä maissa samankaltaisia”, Knüpfer sanoo.

"Juuri nyt markkinat ovat melkoisessa liikkeessä ja hajauttamisen merkitys korostuu. Hyvä hajautus koostuu maantieteellisen hajauttamisen lisäksi omaisuusluokka-, toimiala- ja aikahajauttamisesta.”

James Kingston

Asunnot, kesämökki, autot, metsät, pellot. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2013 jopa 79 prosenttia suomalaisten varallisuudesta on reaalivarallisuutta ja valtaosa siitä on kiinni asunnossa. Harva hajauttaa kiinteää omaisuuttaan laajasti ulkomaille, mutta usein myös helpommin hajautettavissa oleva sijoitussalkku keskittyy kotimarkkinoihin. Kokonaisvarallisuus keskittyy siis samaan maantieteelliseen alueeseen asuntoa myöten. Lopputuloksena kaikki munat ovat samassa, hyvin pienessä korissa. 

Vaikka sijoituskäyttäytyminen muuttuu hitaasti, Knüpferin mukaan tietyt trendit ovat voimistuneet.

”Sijoittajat ovat yhä tietoisempia mahdollisuuksistaan, mikä näkyy esimerkiksi erityyppisten indeksirahastojen suosion kasvuna. Hajauttamisen ei tarvitse olla kallista.” 

Yksi suosittu indeksisijoittamisen muoto on pörssinoteerattu indeksirahasto eli ETF, joka seuraa tiettyä vertailuindeksiä ja pyrkii sen mukaiseen tuottoon. ETF:n etuja ovat hajautus ja edullisuus, sillä yksittäinen ETF voi sisältää satoja yrityksiä eri toimialoilta. ETF voi sijoittaa melkeinpä mihin markkinaan tahansa. Se tekee hajauttamisen helpoksi myös pienelle sijoittajalle, joka ei muutoin vieraita markkinoita saavuttaisi.

Kansainvälisissä vertailuissa nostetaan usein esille, että suomalainen sijoittaja kaihtaa osakkeita ja riskinottoa. Pankkitileillä makaa käteistä tyhjänpanttina. Jopa noin 40 prosenttia suomalaisten rahoitusvarallisuudesta on pankkitalletuksia. Luku on korkea, etenkin kun korkotaso on alhainen eikä pankkitalletus käytännössä tuota mitään.

Ajatus suomalaisesta turvallisuushakuisena sijoittajana syntyy ehkä pankkitalletusten määrästä, mutta ei välttämättä suomalaisten sijoitussalkkujen varsinaisesta sisällöstä. Kotimaisen salkun todellinen riskitaso voi yllättää sijoittajan.

Tärkeää on ymmärtää, mistä oman salkun riskit koostuvat.

Omaa riskinsietokykyä määrittäessä markkinaheilahteluilla ei saisi olla sijaa. Omat lähtökohdat ja sijoitustavoitteet määrittävät sen, kuinka paljon riskiä kannattaa salkussaan kantaa. Hajautuksesta ja sijoitussuunnitelmassa pitäytymisestä puhutaan paljon, suunnitelmia vain noudatetaan kehnosti.

”Perinteisesti taloustieteissä on ajateltu, että sijoittajan riskikäyttäytyminen olisi muuttumatonta, mutta nyt on löytynyt vahvaa näyttöä siitä, että riskikäyttäytyminen muuttuu ajan myötä”, Knüpfer sanoo.

Tyypillisin muutos on, että riskinottohalukkuus heiluu markkinan mukana. Kun markkinoilla menee hyvin, osakepainoa lisätään. Kun markkinat laskevat, heivataan osakkeet yli laidan – ja pitkän aikavälin tuottotavoitteet usein siinä mukana.

Osakesijoittaminen onkin kestävyyslaji, ja vaikka joskus järkeä ja tunnetta on vaikea erottaa toisistaan, myös intuitiolle on annettava oma tilansa.

”Toki sijoittaminen perustuu myös vaistonvaraisille reaktioille”, Knüpfer muistuttaa.

Tämän tietää jokainen sijoitusalan ammattilainen. Omaan vaistoon on välillä osattava luottaa, sillä usein se johtaa oikeaan suuntaan.

Kun tehokkaasti hajautettu salkku on rakennettu fiksusti ja aikaa kestävästi, tilaa jää myös tunteelle. Siksi viisas sijoittaja katsoo myös Suomen pörssiä kauemmas.

Suomalaisen varallisuus

Suomalaisten kokonaisvarallisuus voidaan jakaa reaalivarallisuuteen (79 %) ja rahoitusvarallisuuteen (21 %). Reaalivarallisuus käsittää käytännössä asunnon, kulkuvälineet, metsät, pellot jne. Rahoitusvarallisuuteen lasketaan sijoitusomaisuus, kuten osakkeet ja rahastot sekä pankkitalletukset.

Suomalaisen mallisalkun pohjana käytettiin rahoitusvarallisuuden jakaumaa, jossa 40 % on pankkitalletuksissa, 30 % suorissa osakesijoituksissa ja 30 % maailmalle hajautetuissa yhdistelmärahastoissa. Rahastoiksi on valittu yleinen korkorahasto sekä yhdistelmärahasto, josta puolet on osakkeissa ja puolet koroissa. Osakkeet valittiin suosituimpien suomalaisten osakkeiden listalta.

Lähteet: Tilastokeskus 2013, suomalaisten kotitalouksien varallisuus, Pörssisäätiö, kansanosakkeet

Hajautukselle on tarvetta

BlackRockin James Kingston analysoi keskimääräisen suomalaisen sijoittajan rahoitusvarallisuutta ja sen perusteella tehtyä mallisalkkua. Salkusta kolmannes koostui suosituista suomalaisista osakkeista ja toinen kolmannes muutamasta rahastosta, jotka sijoittivat korkoihin ja osakkeisiin maailmanlaajuisesti. Salkkuun laskettiin mukaan myös riskittömät talletukset, joiden osuus oli 40 prosenttia.

”Jos kolmanneskin sijoituksista on suomalaisilla osakemarkkinoilla, maantieteellinen ylipaino Suomessa on hyvin suuri. Tämä lisää riskejä, salkun hintaheiluntaa ja riippuvaisuutta suomalaisen markkinan kehityksestä. Riskitasoa voi laskea huomattavasti hajauttamalla Eurooppaan ja muualle maailmaan”, Kingston sanoo.

Maantieteellisen keskittymän lisäksi Kingston vähentäisi yksittäisten osakkeiden osuutta salkussa.

”Kyse on salkun tasapainottamisesta. Yksittäinen osake voi tuoda sekä merkittävän tuoton että tappion salkkuun.”

Kingston arvioi työkseen, millainen sijoitussalkun on oltava, jotta se vastaa sijoittajan tuottotavoitteita ja riskinsietokykyä. Työ alkaa riskien analysoinnista.

”Kun salkun kokonaisriskit on tunnistettu, voimme alkaa etsiä vaihtoehtoja tehokkaamman hajautuksen aikaansaamiseksi.”

Hajauttamisen haasteena Kingston pitää viime vuosien markkinaturbulenssia.

”Viime vuosien markkinatilanne on haastanut sijoittajaa. Riskitön korko on inflaatiota matalampi ja tuoton saamiseksi vaaditaan yhä enemmän riskinottoa. Tätä taustaa vasten salkun rakentaminen hajauttamisen näkökulmasta on ehkä haastavampaa kuin koskaan.”

BlackRockin tuotekehityksessä haaste on otettu vastaan. Perinteisten passiivisten sijoituskohteiden rinnalle markkinoille on tullut laaja joukko erilaisia indeksistrategioita, joilla voidaan hillitä markkinatekijöitä, kuten hintaheiluntaa. Kingston nimeää esimerkiksi MSCI World Minimum Volatility -indeksin ratkaisuksi korkean hintaheilunnan salkkuun.

”Sijoittaja, joka haluaa pitää pääasiallisen sijoitusjakaumansa ennallaan, voi tasapainottaa indeksisijoituksen avulla salkun arvonvaihteluita.”

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä