Fyysikko on ongelmanratkaisija kaikessa

3.10.2014 (Päivitetty 31.8.2017) Anna Väre Kuvat: Marko Rantanen

"Työ on siunaus, joka näyttää kiroukselta", totesi kirjailija Maksim Gorki 1800-luvun puolivälissä.

Työ on siirtynyt pelloilta toimistoihin, ja yhä useampi ajattelee hyvää työpäivää flow-tilana, jossa aika kuluu kuin siivillä. Koska työ vie ainakin kolmanneksen elämästä, on sen mielekkyyttä syytä arvioida. Onko työ kutsumus vai kahle? Kysyimme tutkija Kari Enqvistiltä, mitä työ hänelle antaa ja mitä se merkitsee.

Kari Enqvist on kosmologian professori ja Akatemiaprofessori Helsingin yliopistossa. Tutkimustyönsä ohella Enqvist on kirjoittanut lukuisia luonnontieteitä ja tieteellistä maailmankuvaa popularisoivia teoksia. Vuonna 1999 hänen teoksensa Olemisen porteilla palkittiin Tieto-Finlandia-palkinnolla.

Olen erityisen kiinnostunut maailmankaikkeuden ensimmäisten hetkien tapahtumista, joiden avulla on ehkä mahdollista selittää kuinka maailmankaikkeus on syntynyt. Koen, että työni on selittää, mitä on olla ihminen ja millaisessa maailmassa elämme. Tutkimuksemme liittyy selkeästi historian virtaan.

"Olennaista ei ole, miten asiat voisivat olla, vaan kuinka ne ovat."

Vielä sata vuotta sitten emme esimerkiksi tienneet, että maailmankaikkeus laajenee. Tieto ei vaikuta mitenkään Nokia Networksin ponnisteluihin tai maanviljelyyn, mutta uskon sillä silti olevan merkitystä ihmisille. Ehkä kosmologia ja scifi ovat siksi osaltaan alkaneet ottaa maailmanselittäjän paikkaa uskonnoilta.

Akatemiaprofessorina työni on nyt enemmän tutkimusryhmän ohjaamista kuin opettamista. Se tarkoittaa, että ryhmän nuoremmat laskevat kuin muulit ja itse koordinoin laskelmia ja käyn keskusteluja mustan taulun äärellä. Popularisoidummat maailmanselitysteokseni ovat syntyneet iltaisin ja aamun varhaisina tunteina tai silloin kun muut ovat hiihtämässä.

Tutkijan työtä on helppo verrata taiteilijan työhön. Luovaa työtä ei voi aikatauluttaa niin, että varaan ajattelulle tunnin ennen lounasta ja lopetan sen viideltä tultuani kotiin. Myös se, ettei välillä näennäisesti tee mitään, on uusien ajatusten kannalta tärkeää. Tekemättömyys auttaa mielen pois kapeasta uomasta. Yliopistomaailmassa se on suuressa ristiriidassa tulosten mittaamisen kanssa.

Tutkimus herättää jatkuvasti uusia ajatuksia, mutta suurin osa niistä osoittautuu virheellisiksi. Olennaista ei ole, miten asiat voisivat olla, vaan kuinka ne ovat. Kaikessa ankaruudessaan matematiikka on tutkimuksessa aina herra suurruhtinas.

Kansainvälinen kilpailu luo paineita onnistumiselle. Palkitsevinta tutkijalle on saavuttaa statusta alansa tutkijoiden joukossa. Yliopiston ulkopuolella teoreettiset fyysikot ja kosmologit ovat työllistyneet hyvin eri aloilla insinöörihommista pankkipuolelle ja peliyrityksiin. Tämä johtuu siitä, että fyysikko tarttuu yhtä lailla mailaan, vasaraan kuin tietokoneeseenkin ja ratkaisee ongelmat – tavalla tai toisella."

Lue koko artikkeli: Siunattu työ

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä käsittelemme muun muassa sijoittamista, työelämän aiheita sekä omaa arkea ja riskeihin varautumista.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä