Eläkeuudistuksen takaraja lähestyy

19.10.2016 Kuvat: iStockphoto, Tomi Parkkonen

Eläkeuudistus vaikuttaa lähes jokaisen työntekijän urasuunnitteluun ja sitä kautta kaikkiin työnantajiin. Lisäeläkejärjestelyjen osalta työnantajien on reagoitava kiireesti ja päätettävä vielä tämän vuoden puolella, miten oma lisäeläkejärjestely sopeutetaan uuteen eläkelakiin.

Eläkeuudistus vaikuttaa lähes jokaisen työntekijän urasuunnitteluun ja sitä kautta kaikkiin työnantajiin. Lisäeläkejärjestelyjen osalta työnantajien on reagoitava kiireesti ja päätettävä vielä tämän vuoden puolella, miten oma lisäeläkejärjestely sopeutetaan uuteen eläkelakiin.

Ensi vuoden alussa voimaan astuvalla eläkeuudistuksella on kauaskantoisia vaikutuksia sekä työntekijöille että työnantajille. Eläkeikä nousee kaikilla vuoden 1955 jälkeen syntyneillä ja mm. osa-aikaeläkkeet loppuvat.

Monet yritykset täydentävät työntekijöidensä tai esimerkiksi avainhenkilöiden eläketurvaa lisäeläkkeellä. Miten eläkeuudistus vaikuttaa lisäeläkkeisiin, asiakasjohtaja Janne Ylä-Viteli?

”Jokaisen työnantajan, jolla on lisäeläkejärjestely, on tehtävä päätös siitä, miten meillä järjestely sopeutetaan uuteen työeläkelakiin. Omat sopimukset ja käytännöt on käytävä läpi ja arvioitava, onko niitä uudessa tilanteessa tarpeen muuttaa ja jos niin miten”, Ylä-Viteli painottaa.

”Kun työntekijöiden eläkeikä nousee ja lisäeläkkeet on mitoitettu vanhan lain mukaiseen eläkeikään, ollaan hyvin usein haastavassa tilanteessa.”

Katso alta askeleet, miten toimia eläkeuudistuksen lähestyessä.

1. Etuusperusteisesta maksuperusteiseen

Vanhastaan monissa yrityksissä on etuusperusteisia lisäeläkejärjestelyjä, jolloin on sovittu tietyn suuruisesta eläkkeestä tietyssä eläkeiässä. Tällöin taataan työntekijälle esimerkiksi 60 %:n eläkepalkkaa vastaava eläke 60 ikävuodesta eteenpäin. Ylä-Vitelin mukaan etuusperusteisten eläkkeiden osalta on vuoden 2016 aikana tehtävä päätös siitä, miten ne sopeutetaan eläkeuudistukseen, jotta jokaisen tulevaisuudessa eläköityvän työntekijän lisäeläke pystytään laskemaan sovitulla tavalla.

Monissa ratkaisuissa kannattaa kuitenkin siirtyä maksuperusteisiin lisäeläkkeisiin.

Janne Ylä-Viteli

Janne Ylä-Viteli

”Yritykset valitsevat nykyisin maksuperusteiset lisäeläkkeet aina kun vain mahdollista. Tällöin työnantaja sitoutuu maksamaan työntekijälle tai johtajalle vain tietyn suuruisia eläkevakuutusmaksuja, jolloin lisäeläke muodostuu aikanaan kertyneistä maksuista sekä niille saaduista sijoitustuotoista”, Ylä-Viteli kertoo.

Maksuperusteinen eläkevakuutus on etuusperusteista ratkaisua selkeämpi ja läpinäkyvämpi, sillä siinä edun sisältö ja kertyneet säästöt ovat koko ajan myös työntekijän tiedossa ja esimerkiksi Mandatum Lifella niitä voi tarkastella verkkopalvelussa. Työntekijä saa kaikille säästöilleen henkivakuutusturvan, hän voi päättää eläkeiästään joustavammin ja haluttaessa myös tehdä itse eläkesäästöjä koskevat sijoituspäätökset.

Työantajan näkökulmasta läpinäkyvä lisäeläke on vaikuttavampi palkitsemisen väline. Etuusperusteiset ratkaisut ovat usein monimutkaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä. Maksuperusteinen eläkeratkaisu myös parantaa merkittävästi kustannusten ennakoitavuutta ja vähentää esimerkiksi IFRS-raportointivelvoitteita.

Kaikki uudet ryhmäeläkevakuutukset tehdään maksuperusteisina ja vanhoja etuusperusteisiakin ratkaisuja vaihdetaan mielellään. Ainoastaan niissä tilanteissa, joissa lisäeläkkeestä on sovittu esimerkiksi työsopimuksessa tai se katsotaan muuten työsopimuksen ehdoksi, pitäydytään pääosin etuusperusteisessa mallissa.

2. Käy läpi eläkemaksut ja -tasot

Oli järjestely etuus- tai maksuperusteinen lisäeläkevakuutus tai muu järjestely, eläkeiän noustessa syntyy helposti vajetta alun perin ajateltuun eläketasoon. Kysymykseksi nousee, riittävätkö nykyiset maksut tuottamaan sen suuruisen lisäeläkkeen, jotta henkilö voi jäädä sovitussa iässä eläkkeelle.

”Etuusperusteisissa järjestelyissä lakimuutos vaikuttaa etuuteen, jolloin sen kustannukset väistämättä nousevat. Maksuperusteisissa järjestelyissä työnantajan on päätettävä, haluaako se täydentää syntyvää vajetta. Joskus nykyinen maksutaso on yritykselle edelleen sopiva, joskus taas maksuja halutaan muuttaa”, Ylä-Viteli kertoo.

Ylä-Vitelin mukaan eläkeuudistus lisää entisestään tarvetta eläkkeen täydentämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun – tavalla tai toisella.

Eläkeuudistus lisää entisestään tarvetta eläkkeen täydentämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun – tavalla tai toisella.

”Eläkeuudistushan vaikuttaa meistä jokaiseen siten, että eläkkeen määrä pienenee erityisesti eläkeiän alarajassa. Saavuttaakseen ns. vanhan eläketason on henkilön jaksettava töissä aina uudistuksessa määriteltävään tavoite-eläkeikään asti, joka nousee varsinkin nuorilla jo melko korkealle”, Ylä-Viteli sanoo.

”Muutenkin nyky-yhteiskunnassa jokaisen ihmisten oma tarve säästää ja varautua erilaisiin elämäntilanteisiin kasvaa. Säästämisen keinoja on tietysti monenlaisia, kuka haluaa sijoittaa osakkeisiin ja kuka vaikka asuntoon. Työnantaja voi tukea työntekijöitään tulevaisuuteen varautumisessa esimerkiksi lisäeläkkeen tai vaikkapa Palkkiorahaston avulla.”

3. Arvioi koko henkilöstön ja eri ryhmien tilanne

Lisäeläkkeen piirissä olevien tilanteen tarkastelu on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä ennen eläkeuudistusta, mutta eläkeikä nousee koko henkilöstöllä. Työpaikoilla on siis jatkossa yhä vanhempia ihmisiä, ja jokaisen pitäisi jaksaa tehokkaana ja motivoituneena loppuun asti. Eläkeuudistus myös tekee eläkkeelle jäämisestä monimuotoisempaa, ja antaa työntekijälle aiempaa suuremman mahdollisuuden päättää omasta eläköitymisestään – kuukauden varoitusajalla.

”Jos organisaatiossa työskentelee myös vanhempaa ikäluokkaa, tulevat työkyky- ja motivaatioasiat yhä keskeisimmiksi. Miten työnantaja varmistaa, että kaikki pysyvät työkunnossa loppuun asti ja että kalliilta työkyvyttömyyseläkkeiltä vältytään?”, Ylä-Viteli kysyy.

Jokaisen työnantajan pitää tarkastella omaa tilannettaan eri henkilöstöryhmien kannalta. Olisiko jollekin ryhmälle syytä mahdollistaa työajan lyhentäminen tai aikaisempi eläkkeelle jäänti? Halutaanko jotakin ryhmää tai henkilöitä kannustaa työskentelemään mahdollisimman pitkään?

”Yrityksissä pitäisi nyt todella herätä tähän merkittävään uudistukseen, joka on ihan ovella. Harva työnantaja on tietoinen uudistuksen vaikutuksista, ja se on hälyttävää”, Ylä-Viteli toteaa.

”Eläkeasioista pitäisi osata myös kertoa työntekijöille ja käydä heidän kanssaan ajoissa jokaisen omat suunnitelmat läpi.”

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä käsittelemme muun muassa sijoittamista, työelämän aiheita sekä omaa arkea ja riskeihin varautumista.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä