Ei niin paha päivä

19.11.2014 Noora Lintukangas Kuvat: Eero Johannes / Agent Pekka

Pärjäisitkö sinä puolella palkalla? Mistä perheesi pitäisi luopua äkillisessä tulonmenetyksessä? Suomalaiset suhtautuvat optimistisesti yhteiskunnan huolenpitoon, vaikka turvavaje vakavan sairastumisen, työkyvyttömyyden tai kuoleman kohdatessa on suurimmassa osassa suomalaisperheistä merkittävä.

Ikäviin yllätyksiin voi varautua etukäteen, ja perheen toimeentuloa voi turvata. Keräsimme kokoon muutamia ajattelun aiheita, joita etukäteen miettimällä voit kääntää pahan päivän edes hitusen paremmaksi. Varaudu pahimpaan, mutta älä pelkää elämää.

Perinnöksi kiinteää omaisuutta

Varakas, eronnut henkilö saattaa kuollessaan jättää eri taloudessa asuville lapsilleen suuren määrän epälikvidiä omaisuutta, kuten kiinteistöomistuksia. Perintöverot koituvat maksettaviksi saman tien, vaikka omaisuuden realisointi ei onnistu hetkessä.

Ajattelemisen aihetta: Oletko varmistanut, ettei perintövero aiheuta ongelmia jälkikasvulle?

Riittävä varautumisen taso kattaa epälikvidistä omaisuudesta lähiomaisille aiheutuvat perintöverot.

Riittävä varautumisen taso kattaa epälikvidistä omaisuudesta lähiomaisille aiheutuvat perintöverot.

Sinkku sairastuu vakavasti

Yhden hengen taloudessa ei ole välttämättä ketään hoitamassa sairastunutta. Toisaalta saattaa olla helpompi keskittyä paranemiseen, kun lasten tai puolison toimeentuloa ei tarvitse miettiä. Lähes 40 prosenttia suomalaisista pitää pitkäaikaista sairastumista merkittävänä hyvinvointia uhkaavana riskinä. Vapaaehtoinen tapaturmavakuutus on jopa 60 prosentilla suomalaisista, vaikka lakisääteinen turva on sairaustilanteissa merkittävästi heikompi. Noin neljännes suomalaisista on varautunut sairauksista aiheutuviin kuluihin, mutta toimeentulokatkoksiin ja tulonmenetyksiin ei juurikaan ole varauduttu.

Ajattelemisen aihetta: Oletko varautunut lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Sopiva varautumisen määrä sairausajalle lasketaan tulonmenetyksen kautta. Sairastumistilanteessa työnantaja maksaa yleensä palkkaa kahdesta kolmeen kuukautta. Sen jälkeen sairastuneelle maksetaan ansiosidonnaista Kelan päivärahaa, joka on 40–70 prosenttia ansioista. Vapaaehtoisella vakuutuksella paikataan tätä 30–60 % vajetta.

Kuolemantapaus lapsiperheessä

Jos toinen perheen työssäkäyvistä aikuisista menehtyy, putoavat perheen tulot vääjäämättä. Miten hyvän elämän edellytykset mahdollistetaan lapsille, jos kuolema kohtaa perheen pääasiallisen elättäjän?

Suomessa kotitalouksien vapaehtoinen henkivakuutusturva on keskimäärin vain noin 12 000 euroa.

Ajattelemisen aihetta: Onko sinun perheessäsi turvavaje?

Suomessa kotitalouskohtainen vapaaehtoinen henkivakuutusturva on keskimäärin vain noin 12 000 euroa.

Yksinhuoltajan pysyvä työkyvyttömyys

Yksinhuoltajaperheessä pienemmätkin takaiskut tuntuvat kovemmin, sillä huoltovastuussa on vain yksi työssäkäyvä. Useimpien työkyvyttömyyseläke kattaa enintään puolet ansiotasosta. Lisäksi muun muassa työterveyshuolto katkeaa, jolloin omaan terveydenhoitoon kuluu enemmän rahaa.

Ajattelemisen aihetta: Pärjäisitkö puolella palkalla?

Tiesitkö?

  • Yli 70 prosenttia ohimenevistä ja yli 90 prosenttia pysyvistä työkyvyttömyyksistä aiheutuu sairauksista.
  • Suomessa tehdään vuosittain noin 70 000 eläkepäätöstä, joista noin 30 prosenttia on työkyvyttömyyseläkkeitä.
  • Mielenterveyssyyt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat yli 50 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeistä.

Pariskunnan lainaturva

Lainanlyhennyksistä selviäminen voi muuttua lähes mahdottomaksi, jos asunnon puoliksi omistavan pariskunnan toinen osapuoli kuolee. Asunnon myynti ei takaa välttämättä riittävää turvaa, sillä asunnon todellinen arvo riippuu paitsi sen kunnosta ja sijainnista myös suhdanteista ja aikataulusta. Myyntitilanteessa puolison on hankittava uusi asunto, kenties vuokramarkkinoilta, eli asumiskulut voivat jopa nousta ja elintaso muuttua rajustikin. Riittävä varautuminen kattaa vähintään lainavastuun.

Ajattelemisen aihetta: Oletko turvannut lainanmaksukykysi?

Lakisääteinen vakuutusturva

  • Tärkein vakuutusperusteinen sosiaaliturvan muoto on työeläke.
  • Muita lakisääteisiä vakuutuksia ovat tapaturmavakuutus, liikennevakuutus, potilasvakuutus ja ympäristövahinkovakuutus.
  • Myös sairausvakuutus, työttömyysturva ja kansaneläke perustuvat vakuuttamiseen.

Vapaaehtoiset vakuutukset

  • Erilaiset omaisuusvakuutukset ja muut vahinkovakuutukset, kuten kiinteistö-, palo- tai venevakuutus, koti-irtaimiston, veneen tai lemmikin vakuuttaminen, kasko ja liikennevakuutus, palovakuutus, matka-, oikeusturva- tai vastuuvakuutus.
  • Vakuutussäästäminen: vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja säästöhenkivakuutukset.
  • Muut henkilövakuutukset sairauden, työkyvyttömyyden tai kuoleman varalle.

Lähteitä

Vakuutustutkimus 2014/Finanssialan Keskusliitto, Kela, Sosiaali- ja terveysministeriö, Tilastokeskus, EKT ja VATT

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä