Aivan täydellistä

29.3.2016 Anna Väre Kuvat: Bryan Saragosa ja Kareem Black, Redbull Concent Pool

Täydellisyys on tila ja täyttymys, jossa mikään ei voi muuttua paremmaksi. Sen läsnäolon voi tuntea pitkässä suudelmassa, luonnon kauneudessa tai onnistumisessa, jossa ponnistelu palkitaan halutulla tuloksella. Täydellisyyden tavoittelu ajaa ihmistä eteenpäin. Viekkaimmillaan se voi kuitenkin olla ansa, joka estää nauttimasta matkasta. Toisaalta, onko absoluuttinen virheettömyys edes kiinnostavaa ilman vähäisintäkään säröä? Mitä täydellisyys merkitsee taiteessa, urheilussa ja työelämässä? Kysyimme kolmelta ammattilaiselta, millainen suhde heillä on täydellisyyteen.

Leif Segerstam: Musiikki on täydellisintä C-duurissa

Sävellyksen rakennusaineena toimivat telepatia, alitajunta ja unimaailma. Lapsuuden muistot tai unet voivat potkaista käyntiin luomisprosessi ja ne vievät sävelvalitsijan – ei säveltäjän – niin pitkälle kuin tämä haluaa edetä.

Musiikkia kirjoittaessani en pyri tiettyyn tulokseen vaan kuulostelen, mihin suuntaan sävelet haluavat liikkua. Albert Einstein sanoi, että musiikki on kuin gravitaatiota. Vastaukset löytyvät aina materiaalista.

Epätäydellisyys kuuluu musiikkiin, ja säveltäjät ovat aina kätkeneet teoksiinsa virheitä etteivät he leikkisi Jumalaa. Silti musiikin tietyt huippukohdat kelpaavat hetkellisen täydellisyyden täyttymyksiksi.

C-duuri on varma nakki myös musiikillisesti harjaantumattomille ihmisille. Siinä sävel menee selkäpiihin, nostaa karvat pystyyn ja luo erektion taivaaseen. Tällaista hurmiota voi kokea esimerkiksi Richard Straussin teoksessa Nainen vailla varjoa tai sävelrunossa Näin puhui Zarathustra, joka alkaa vahvalla C-duurilla. Useammat ovat kuulleet kohdan Kubrickin elokuvassa 2001: Avaruusseikkailu tai Star Warsin taustalla.

”Elämän partituurin kirjoittamisessa tärkein on rakkaus.”

Vapaapulsatiivinen kirjoitustapani jättää soittajille vapautta soitinryhmien keskinäisen synkronoinnin ja usein myös dynamiikan suhteen. Musiikkiesitys voi hipoa täydellisyyttä, jos konserttilavalla ollaan hyvien suojelusenkeleiden varjeluksessa ja soittajat ymmärtävät sävelenvalitsijan pyrkimyksen sävelten tunnekulussa. Kokemus ei synny sävelistä vaan siitä, kuinka ne soivat: kepeästi, raskaasti tai painokkaasti.

Paras kesto minun sinfonialleni on 22 minuuttia, kuten Sibeliuksen viimeiseksi jääneessä 7. sinfoniassa. Hänen sävellyksiään johtaessani koen, että pääsen musiikkiin jatkuvasti yhä syvemmälle. Turun filharmonisen orkesterin kanssa alkuvuodesta tekemämme esitykset ovat parhaita onnistumisiamme näissä tulkinnoissa.

Musiikilla voi tavoittaa paljon sellaista, mitä on mahdoton ilmaista sanoilla. Musiikki on kuin lisäaisti, sävelkudelma, joka toimii kuin intiimissä kosketuksessa. Parhaimmillaan se on täyttymystä ja yhteyttä, aivan kuin kaunein hurmio miehen ja naisen välisessä rakkaudessa. Elämän partituurin kirjoittamisessa tärkein on rakkaus.”

Leif Segerstam on kapellimestari, muusikko ja säveltäjä. Segerstam on työskennellyt pitkän kansainvälisen uransa aikana muun muassa Wienin valtionoopperan ja New Yorkin Metropolitan-oopperan kapellimestarina, ja tällä hetkellä hän toimii Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina. Segerstam on säveltänyt kaikkiaan 293 persoonallisesti nimettyä sinfoniaa.

Roope Tonteri: Täydellisyyden saavuttaminen pysäyttäisi kehityksen

Tyylini on, että yritän aina mennä muita isommin tai vetää vielä korkeammasta hyppyristä. Silti pohjimmiltaan lumilautailussa on mahdoton yltää täydellisyyteen, sillä uusien ideoiden ja trendien myötä laji kehittyy ja muuttuu jatkuvasti.

Laskeminen on sitä, että videolta katsottuna joku temppu voi näyttää tosi hyvältä, mutta parin viikon päästä siinä voi kehittyä jälleen paremmaksi. Toivon, ettei tämä muutu koskaan. Jos yläraja saavutettaisiin, koko lajin kehitys pysähtyisi eikä se enää jaksaisi kiinnostaa ketään.

Vuonna 2012 amerikkalainen lumilautailija Shaun White sai ainoana maailmassa Winter X-Gamesin halfpipe-kisoissa täydet 100 pistettä, minkä ei edes pitäisi olla mahdollista. White teki jopa selkeän virheen, sillä hänen kätensä osui lumeen alastulossa. Lasku ei ollut täydellinen, mutta se haluttiin esittää sellaisena tv-yleisölle.

Kisassa pisteisiin vaikuttaa laskun puhtauden lisäksi laskijan persoona sekä tapa luoda ja soveltaa temppuja. Tekniikan lisäksi tulee olla pelisilmää ja hermot on pidettävä kurissa. Pään kestämiseen vaikuttaa myös se, että suoritukseen kuuluu paljon liikkuvia osia ja sellaista, mihin ei voi itse vaikuttaa. Monet ovat sanoneet, että lumilautailu ei ole herkkä laji, mutta silti yksi pienenpieni jääpala laudan alla voi helposti pilata koko laskun. Myös sää ja lumiolot tuovat hommaan oman jännityksensä.

”Kaatuminen kuuluu yrittämiseen. Siksi välillä pitää käväistä montun pohjalla.”

Treenaamiseni alkoi yhdeksänvuotiaana, ja jokainen lasku vie kehityksessä eteenpäin. Temppuja oppii, kun laskee rennosti ja pitää hauskaa. Usein vaikea temppu osuu kohdalleen ihan vahingossa.

Täydellinen laskupäivä sijoittuu jonnekin Alpeille tai Japaniin. Koossa on hyvä porukka, yöllä satanut lumi on puhdasta kevyttä puuteria ja aurinko paistaa. Mitään selkeää päiväohjelmaa harjoitteluun ei kuulu, vaan hyvänä päivänä lasketaan enemmän, huonona vähemmän. Homma ei toimi, jos vieressä olisi joku valmentaja sanomassa, kuinka paljon tänään saa laskea.

Kisoissa on tärkeä tehdä temppuja, jotka tulevat selkäytimestä, mutta myös ottaa riskejä ja kokeilla sellaista, mitä ei vielä hallitse hyvin. Kaatuminen kuuluu yrittämiseen ja siksi välillä pitää käväistä montun pohjalla. Vaikka lajissa sattuu jonkin verran loukkaantumisia, niitä tulee yleensä pelleillessä tai helpommissa tempuissa. Vaikeaa temppua yrittäessä mieli on yleensä tosi skarppina.”

Roope Tonteri on lumilautailun big airin ja slopestylen maailmanmestari ja kolmannella sijalla World Tour Ranking -listalla, joka laittaa maailman parhaat lumilautailijat järjestykseen. Tänä keväänä Tonteri edusti Suomea muun muassa Koreassa, USA:ssa sekä lajin MM-kilpailuissa, jotka laskettiin Kiinan Yabulissa.

Venla Silanterä: Se on sitä, että on tehnyt parhaansa

Täydellisyyden tavoittelu on jotain, mihin meidät on kasvatettu pienestä pitäen. Asiat voi aina tehdä paremmin, mutta onko täydellisyyttä edes olemassa? Ainakin sana merkitsee kaikille eri asioita.

Työelämässä täydellisyys syntyy yhteisestä onnistumisesta. Koen, että yritys on onnistunut toiminnassaan, kun sen arvot ja strategia toteutuvat asiakaslupauksessa. Esimiehenä tehtävänäni on luotsata työntekijöitä, jotta he voivat yltää tavoitteisiinsa ja nauttia onnistumisista.

”Elämä ei voi olla pelkkää pyrkimystä parempaan. On osattava pysähtyä ja nauttia hetkestä ilman, että jatkuvasti suunnittelee tulevaa.”

Hyvässä työyhteisössä vallitsee tietty harmonia ja tyytyväisyys sekä omiin että yhteisiin aikaansaannoksiin, vaikka aina olisikin varaa parantaa. Mielestäni täydellisyyden tulisi olla yhdistelmä kaikista olotiloista – ajatus, että tämä kelpaa ja olemme tehneet parhaamme. On myös hyvä tiedostaa, ettei kaikki tapahdu hetkessä vaan asioille tulee antaa aikaa tapahtua.

Riittämättömyyden tunne on tuttua, koska kaikilta vaaditaan jatkuvasti enemmän niin koulussa, töissä kuin vapaa-ajallakin. Koen itseni perfektionistiksi, mutta iän myötä olen oppinut hieman hölläämään. Enää ei tarvitse aina ottaa sitä ylimääräistä kolmea askelta. Vaikka olen edelleen kova suorittamaan, tiedostan, että aikaa on annettava myös perheelle ja muulle olemiselle.

Elämä ei voi olla pelkkää pyrkimystä parempaan, vaan on osattava pysähtyä ja nauttia hetkestä ilman, että jatkuvasti suunnittelee tulevaa.

Vapaa-ajan mitääntekemättömyys tuo vastapainoa kiireiselle työelämälle. Täydellistä on heittäytyä perjantai-iltana sohvalle ja jättää pyykit pesemättä sen sijaan, että ryhtyisi taas siivoamaan. Myös lapselle on tärkeä antaa aikaa levätä ja toipua tarhaviikosta ilman, että viikonloppuisin täytyy aina lähteä kyläilemään tai harrastuksiin.

Itselleni rentoutumiseen kuuluvat historialliset romaanit, jotka tempaavat mukaansa ja vievät seikkailuun. Lukemalla voin oppia uutta historiasta, kulttuurista ja elämästä ja matkata Roomaan tai Karibialle yhdessä hetkessä.”

Venla Silanterä on Akateemisen kirjakaupan uusi toimitusjohtaja. Ennen siirtymistään kirjojen maailmaan Silanterä työskenteli Louis Vuittonin Helsingin myymäläpäällikkönä, Mango Suomen aluepäällikkönä ja Madridissa Loewen kansainvälisen asiakaspalvelun päällikkönä.

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä käsittelemme muun muassa sijoittamista, työelämän aiheita sekä omaa arkea ja riskeihin varautumista.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä