7 instituutiovarainhoidon trendiä

21.3.2014 Pia Sievinen Kuvat: Marko Rantanen

Muutoksen tuulet koskettavat myös instituutiosijoittajien salkkuja. Instituutiovarainhoidon trendejä pitkään tutkinut Annukka Paloheimo nimeää instituutiovarainhoidon kuumat aiheet.

Annukka Paloheimo tuntee instituutiovarainhoidon trendit ja historian paremmin kuin useimmat.

Rahoitusalan professoreiden ja tutkijoiden vuonna 1990 perustaman Scandinavian Financial Researchin (SFR) toimitusjohtaja ja Investment Services -tutkimusohjelmasta vastaava tutkija on seurannut alan muutoksia vuodesta 1996. Silloin tehtiin SFR:n institutionaalista varainhoitoa koskeva pilottitutkimus.

Rahastosijoitustoiminta oli Suomessa aluillaan, ja asetelma oli monopolistinen.

"Varainhoitomarkkinat olivat hyvin sidotut: oli vain vähän toimijoita ja nekin isojen pankkitoimijoiden intressiryhmässä olevia instituutioita", Paloheimo sanoo.

On huomattu, että apujoukot ovat oikeastaan hyviä.

Vielä vuonna 2000, jolloin SFR toteutti ensimmäisen virallisen institutionaalista sijoittamista koskevan tutkimuksen, alaa leimasi kotimaakeskeisyys. Suomi-osakkeiden paino salkuissa oli huomattava. Lisäksi joillakin yleishyödyllisillä säätiöillä oli merkittävät määrät kiinteistösijoituksia, lähinnä lahjoituksina tulleita.

"Sijoittaminen oli nykyistä konkreettisempaa ja rajatumpaa", Paloheimo kertoo.

Vuosituhannen alkupuolella alkoi tapahtua.

Rajattua vaihetta seurasi hajauttaminen. Halu hajauttaa riskiä tarkoitti, että sijoittajien piti katsoa Suomen ulkopuolelle. Sijoittajat arvioivat, löytyykö kansainvälisten markkinoiden kartoittamiseen omaa ammattitaitoa ja aikaa, vai onko palvelu ostettava omalta varainhoitajalta tai muualta.

"Näin rahastosijoittaminen lähti liikkeelle," Paloheimo sanoo ja nostaa esille ensimmäisen trendin: arkea helpottavien sijoitustoimintojen ostamisen.

Ulkoistamisen trendi näkyy edelleen.

"Institutionaaliset sijoittajat tarvitsevat entistä enemmän asiantuntemusta. Harvan henkilöresurssit riittävät sijoitusmaailman seuraamiseen kuten salkun riskien ja mahdollisuuksien tiedostaminen nykypäivänä edellyttää", Paloheimo toteaa.

Hän kertoo, että suomalaiset ovat olleet melko varovaisia käyttämään ulkopuolisia varainhoidon lisäpalveluita.

"Voisi sanoa, että käynnissä on sukupolvenvaihdos. On huomattu, että apujoukot ovat oikeastaan hyviä."

Suomessa eläkesäätiöt ja isot sijoittaja käyttävät harvoin ulkopuolista konsulttiapua varainhoidon kilpailutuksessa. Sen sijaan koontiraportoinnin ulkoistaminen on lähdössä kasvuun.

"Kun käytetään useita varainhoitajia ja salkussa on enemmän rahastoja, hallittava tietovirta on valtava. Sen sijaan, että sen kokoamiseen yksiin kansiin resursoitaisiin omaa väkeä, teetetään työ jollakin toisella", Paloheimo pohtii.

Sijoitussalkku ei voi enää lepäillä rauhassa. Se on kuin orgaaninen, elävä olio, jota pitää koko ajan tarkkailla.

Sijoittajien on entistä paremmin tiedettävä, mitä markkinoilla on tapahtumassa ja mitkä ovat sijoituksen riskit. Tämä konkretisoitui finanssikriisin 2008–2009 aikaan.

"Jo IT-kuplan puhjetessa moni sijoittaja tajusi olevansa hallitukselle itse vastuussa salkusta, vaikka se oli mandaatilla hoidossa", Paloheimo sanoo.

Vielä viisi tai kymmenen vuotta sitten varainhoidon kuukausiraporttia kehuttiin, kun se oli hyvää paperilaatua tai siinä oli kaunis grafiikka. Nyt sijoittajalle on tärkeää reaaliaikaisuus ja toiminnan läpinäkyvyys. Tilanne on päästävä näkemään tässä ja nyt, jolloin myös raportointiin liittyvä briiffauselementti korostuu: varainhoitajan on pidettävä yhteyttä, kommentoitava ajankohtaisia tapahtumia ja suositeltava muutoksia.

"Sijoitussalkku ei voi enää lepäillä rauhassa. Se on kuin orgaaninen, elävä olio, jota pitää koko ajan tarkkailla", Paloheimo kiteyttää.

Hän viittaa myös institutionaalisen sijoittamisen kenties suurimpaan pitkän aikavälin trendiin, rahastomaailman murrokseen. Rahastosijoittamisen osuus sijoitussalkuissa on kasvanut Paloheimon mukaan joka vuosi. Nyt se on jo 50 prosenttia.

"Riskin hajauttamisen ja oman osaamisen rajallisuuden vuoksi asiantuntemus ostetaan rahastojen kautta. Toisin sanoen ostetaan vaikka USA:n Small Capia tai jotakin Sahara-rahastoa sen sijaan, että mentäisiin itse tutkimaan, mitkä yritykset ovat hyviä sijoituskohteita."

Paloheimo muistaa myös hajautusta ja rahastojen shoppailuhalukkuutta seuranneen perkausvaiheen, jolloin ryhdyttiin kartoittamaan riskiprofiileja ja karsimaan kuluja.

"Finanssikriisin alussa huomattiin, etteivät sijoitukset olleetkaan enää jatkuvasti ylöspäin meneviä. Tuottoa ei ollut niin helppo saada, ja riskit saattoivat korreloida hyvin voimakkaasti toisiinsa."

Mukaan tuli rahastojen kokonaiskulujen tarkastelu, TER- eli Total Expense Ratio -ajattelu.

Seuraavassa aallossa, 2010-luvulle siirryttäessä, tulivat indekseihin sidotut ETF-rahastot. Ne tarjosivat sijoittajalle edullisen tavan ostaa tietyn maanosan tai toimialan riskiä – liian lähellä indeksiä olevien rahastojen vastapainoksi.

"Toisaalta tuli myös tarve ja halu erityisen aktiivisiin ja erikoistuneisiin rahastoihin", Paloheimo toteaa.

Parin viime vuoden aikana uudella tavalla ajankohtaiseksi noussut sijoitustrendi on Paloheimon mukaan kiinteistösijoittaminen.

"Vielä kymmenen vuotta sitten siihen suhtauduttiin kuin dinosaurukseen. Sitä pidettiin vanhanaikaisena."

Trendi on kansainvälinen. Sen Paloheimo havaitsi ollessaan kevään 2012 vierailevana rahoituksen tutkijana New York University Stern School of Businessissa, jossa hän aikoinaan opiskeli ja väitteli tohtoriksi.

"Minua huvitti, kun vaikutusvaltaiset Wall Streetin kaverit kertoivat uutena asiana, että salkkuun kannattaa ottaa kiinteistösijoituksia. Ne olivat samat kiinteistösijoitukset, joita moni oli Suomessa marissut omistavansa liikaa. Suomessa ne oli jo löydetty", Paloheimo sanoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten kiinteistösijoittamiseen suhtauduttiin kuin dinosaurukseen. Sitä pidettiin vanhanaikaisena.

Uudenlaisen kiinnostuksen taustalla on turvallisten vaihtoehtojen etsiminen korkosijoittamiselle.

"Monen sijoitusstrategiassa painottuu riskimaailma eli riskibudjetointi. Ei haluta eikä ole mahdollista olla vain osakkeissa. On paine saada salkku tuottamaan, kun korkoinstrumentit eivät tuota."

Paloheimon mukaan moni yleishyödyllinen säätiö alkoi jossakin vaiheessa luopua lahjoituskiinteistöistään, koska hallinnointi teetti valtavasti töitä. Nyt ostetaan hallinnointipalvelua tai kiinteistörahastoja, jolloin riskiin päästään kiinni kevyemmin.

"Kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Suomessa on puolentoista vuoden sisällä syntynyt monia kiinteistörahastoja joko pääomarahastopohjaisesti tai muuten osaksi salkkua."

Paloheimo väläyttää vielä yhden ajankohtaisen, nopeasti voimistuneen trendin. Se on vastuullinen sijoittaminen.

"Joillekin sijoittajille kysymys on maineriskin suojelusta: ei haluta tahrautua sijoittamalla yhtiöihin, jotka rikkovat YK:n periaatteita. Toisaalta on ehkä aiempaa enemmän sijoittajia, jotka uskovat että vastuullisuuden osalta monitoroituihin yhtiöihin sijoittaminen tuottaa pitkällä aikavälillä paremmin."

Kyseessä on Paloheimon mukaan merkittävä mutta kokonaisuuden kannalta vielä pieni muutos. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että monessa vakuutusyhtiössä on jo oma, vastuullisuuteen liittyvää monitorointipalvelua ulkopuolelta ostava osaaja.

"Arvelen, että uusi sijoittajasukupolvi tuo tätä asiaa kirkkaammin esille. Kukaan ei vielä tiedä, kasvaako vastuullisuus isommaksi trendiksi. Mutta kymmenen vuotta sitten sitä ei ollut lainkaan."

Investment Services -tutkimus

• Scandinavian Financial Researchin (SFR) toteuttama, varainhoidon laatua, sijoitustrendejä ja kysyntäennusteita kartoittava tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2000.

• Alan muutoksia kartoittava objektiivinen mittari ja rahoitus- ja varainhoitoalan professorienlaboratorio tuottaa tietoa varainhoitoyhtiöille ja sijoittajille.

• Tutkimusohjelma perustuu vuosittaiseen tapaamiseen, jossa institutionaalinen sijoittaja arvioi sijoituspalveluita ja kommentoi alan ajankohtaisia kysymyksiä.

• Mukana on noin 100 instituutiota, jotka edustavat keskeisiä sijoittajaryhmiä, kuten eläke- ja yleishyödyllisiä säätiöitä. Tutkimusohjelmaa valvoo professori Martyn Gruber NYU Sternistä.

• Mandatum Lifen Instituutiovarainhoito sai instituutiovarainhoitajan Platinum Award -palkinnon vuoden 2013 tutkimuksen toisessa pääsarjassa, Challengers.

Kolme faktaa Mandatum Lifen instituutiovarainhoidosta

1. Instituutiosijoittaja saa panokselleen vastinetta.

"Panostamme läpinäkyvyyteen. Kokonaiskustannuksemme ovat kilpailukykyiset, sillä käytämme mandaatti- ja allokaatiotuotteissamme muun muassa kustannustehokkaita ETF:iä ja vakaan tuoton ratkaisuissamme myös johdannaisia esimerkiksi osakeriskin suojaamiseen."

2. Instituutiosijoittajalla on mistä valita.

"Valikoima on laajentunut viime vuosina huomattavasti. Tarjoamme kokonaisvaltaisia, vakaan tuoton mandaatti- ja allokaatiotuotteita sekä suoraa markkinatuottoa tavoittelevia ratkaisuja. Yhteistyö BlackRock iSharesin kanssa on avannut asiakkaillemme koko maailman.

Olemme tuoneet markkinoille myös uusia tuotteita, kuten Nordic High Yield- sekä Vaihtovelkakirjalaina -sijoituskorit. Tarjoamme myös osuuksia konsernimme sijoittamiin pääomasijoitusrahastoihin, totuttua pienemmillä minimisijoituksilla. Tämä mahdollistaa laajemman hajautuksen tässä omaisuusluokassa."

3. Kapitalisaatiosopimus käy myös instituutiosijoittajalle.

"Asiakkainamme on maan suurimpia sijoittajia, kuten eläkeyhteisöjä, säätiöitä, liittoja ja henkilöstörahastoja. Kaikki heistä ovat sijoittaneet kapitalisaatiosopimuksen kautta. Sopimuksen hallinnointi on asiakkaalle helppoa, ja olemme räätälöineet instituutiosijoittajille oman, joustavan versionsa."

Faktoja kommentoi Mandatum Lifen Instituutiovarainhoidon tiiminvetäjä Carl-Richard Lundell.

Lähetä viesti

Asiakkaanamme asioit helposti ja turvallisesti lähettämällä meille viestin verkkopalvelussamme

Soita

Asiakaspalvelumme palvelee numerossa

0200 31100
(pvm/mpm) ma-to 8-18, pe 8-17

Soita

Yritysasiakkaidemme asiakaspalvelu palvelee numerossa

0200 31190
(pvm/mpm) ma-pe 8-17

Jätä soittopyyntö

Lähetä yhteystietosi, niin soitamme sinulle.

Voit jättää yhteydenottopyynnön tällä lomakkeella. Täydennä tietosi niin olemme sinuun yhteydessä. Jos toivot yhteydenottoa ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla, kerrothan toiveesi Lisätietoa-kentässä. Jos olet jo asiakkaanamme, lähetät meille helposti ja turvallisesti viestin verkkopalvelussamme.

Kirjaudu verkkopalveluun »

*
* Pakollinen kenttä